University of Oulu

Sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympäristön merkitys lapsen hyvinvoinnille

Saved in:
Author: Riutta, Riikka1; Spets, Henna-Riikka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312316
Language: Finnish
Published: Oulu : R. Riutta ; H.-R. Spets, 2018
Publish Date: 2018-06-05
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitämme sosiaalista ja psyykkistä oppimisympäristöä määrittäviä tekijöitä, sekä niiden merkitystä lapsen hyvinvoinnille. Lisäksi tutkimme opettajan tuen näkymistä sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympäristön luomisessa. Tutkimuskysymyksemme ovat siis ”mitkä tekijät määrittävät sosiaalista ja psyykkistä oppimisympäristöä?” sekä ”miten opettajan tuki näkyy sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympäristön muodostumisessa?”. Oppimisympäristöt mielletään usein vain fyysisiksi tiloiksi, vaikka sosiaalinen ja psyykkinen oppimisympäristö ovat vähintään yhtä merkittävässä asemassa erityisesti lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta. Oppimisympäristöt voidaankin nähdä osana jokapäiväistä elämää. Sosiaalinen ja psyykkinen oppimisympäristö ovat käsitteitä, jotka ovat hyvin kiinteässä suhteessa toisiinsa. Oppilaan kognitiivinen, emotionaalinen sekä vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät muodostavat sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympäristön. Sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympäristön muodostumisessa avainasemassa ovat vuorovaikutus, yhteisöön kuuluminen ja sen tuki oppilaalle, toimivat vertaissuhteet sekä oppilaan ja opettajan sosiaalis-emotionaaliset taidot. Nämä tekijät vaikuttavat turvallisen ja hyvinvointia tukevan ilmapiirin syntymiseen. Kouluilla on kasvatustyössä keskeinen tehtävä lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisessa. Hyvinvointi vaikuttaa monella tapaa oppimiseen, sekä koko koulun ilmapiiriin. Oppilaat, jotka kokevat voivansa koulussa hyvin, voivat kehittää positiivisia asenteita koulua, oppimista ja tavoitteiden saavuttamista kohtaan. Hyvä oppimisympäristö tukee lapsen kasvua itsenäiseksi oppijaksi sekä mahdollistaa ja tukee yhteistoimintaa sekä vuorovaikutusta. Hyvässä oppimisympäristössä tulisi olla niin opettajien, vanhempien kuin oppilaidenkin mielestä lämmin, rakastava, sekä kunnioitusta ja turvallisuutta sisältävä ilmapiiri. Opettajalla on merkittävä asema niin sosiaalisen kuin psyykkisen oppimisympäristön luomisessa. Tästä huolimatta myös lasten ja nuorten osaaminen tulisi ottaa huomioon oppimisympäristöjä suunniteltaessa, sillä he ovat oppimisympäristöjen pääasiallisia toimijoita. Oppimisen ja suotuisten olosuhteiden tukeminen edellyttää opettajalta erityisesti yksilön sosiaalis-emotionaalisen kehityksen ja vuorovaikutukseen liittyvien seikkojen tuntemista sekä tervettä itsetuntoa ja uskoa omaan itseensä. Hyvä ja lämmin psyykkinen ympäristö vaikuttaa myös oppilaiden tyytyväisyyteen ja vapautuneisuuteen sekä auttaa oppilasta kehittämään tervettä kuvaa itsestään. Tämä parityönä tehty kandidaatintyö on toteutettu teoreettisena tutkimuksena, joka pohjautuu aihealuettamme käsittelevään aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Lähteinä olemme käyttäneet mahdollisimman ajankohtaisia kotimaisia sekä kansainvälisiä tutkimuksia, artikkeleita ja kirjoja. Päälähteemme pohjautuvat Piispasen (2008), Iurean (2015) sekä Tonelsonin (1981) tutkimuksiin
see all

Subjects:
Copyright information: © Riikka RiuttaHenna-Riikka Spets, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.