JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimus ”Pedagoginen johtaminen varhaiskasvatuksessa” perehtyy varhaiskasvatuksen kontekstissa toteutettavaan pedagogiseen johtamiseen ja sen käytänteisiin. Pedagogista johtajuutta toteuttavat päiväkodin johtajat osana johtamisen kontekstia. Tutkimus on laadullinen fenomenografinen tutkimus. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millainen käsitys päiväkodin johtajilla on pedagogisesta johtamisesta? 2) Millaisia johtamisen keinoja toteutettu pedagoginen johtaminen pitää sisällään? Tutkimuksessa ollaan kiinnostuttu erityisesti johtajien käsityksistä ja konkreettisista käytänteistä osana pedagogista johtamista. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu varhaiskasvatuksen, pedagogiikan ja erityisesti johtamisen näkökulmista. Teoria ja empiria kulkevat rintarinnan tutkimuksen prosessissa. Tutkimusaineisto on koottu keväällä 2017 Pohjois-Pohjanmaalla kunnallisella sektorilla työskentelevien päiväkodin johtajien haastatteluista. Haastateltaviksi valittiin johtamistyössään erityisesti pedagogista johtajuutta painottavia vahvasti ammatillisia ja ammattitaitoisia johtajia. Tutkimuksen tavoitteena on laadukkaan pedagogisen johtamisen käsitysten ja käytänteiden selvittäminen. Tutkimuksen aineisto on analysoitu fenomenografisen tutkimuksen neljän vaiheen mukaan. Aluksi tutkija perehtyi tutkimusaineistoon ja aineistosta poimittiin tutkimuksen kannalta relevantit analyysiyksiköt ja merkityssisällöt. Seuraavaksi löydetyt merkitykset ryhmiteltiin ja teemoitettiin. Kolmannessa vaiheessa muodostettiin alatason kategorioiden joukko. Neljännessä vaiheessa luotiin ylemmän tason kuvauskategoriat, jossa mukailtiin Fonsénin (2014) pedagogisen johtajuuden osatekijöitä. Varhaiskasvatus on vahvasti arvoperusteista (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016). Myös tässä tutkimuksessa haastatellut johtajat määrittelivät arvot pedagogisen johtamisen pohjaksi ja keskeiseksi toimintaa määrittäväksi tekijäksi. Pedagogisen johtamisen teemoiksi teoriasta (mm. Fonsén 2014 & Heikka 2014) ja tämän tutkimuksen tuloksista nousivat muun muassa pedagogisen keskustelun herättely ja ylläpito, rakenteiden luominen keskustelulle, pedagogisen johtajuuden jakaminen, henkilöstöjohtaminen, johtajan oman kompetenssin ylläpito ja haltuunotto sekä ajan varaaminen pedagogiselle johtamiselle. Pedagoginen johtaminen näyttäytyi myös haastavana, eikä sille koettu jäävän riittävästi aikaa. Johtajat arvottivat pedagogisen johtamisen merkittäväksi osaksi laadukasta johtamista ja varhaiskasvatusta.