University of Oulu

Yrityksen johdon sukupuolen vaikutus verosuunnittelun aggressiivisuuteen

Saved in:
Author: Rajala, Jarnina1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu Business School, Department of Accounting, Accounting
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806062463
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Rajala, 2018
Publish Date: 2018-06-06
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kallunki, Juha-Pekka
Reviewer: Kallunki, Juha-Pekka
Sahlström, Petri
Description:
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yrityksen hallituksen ja johdon naisten osuus vaikuttaa yrityksen verosuunnittelun aggressiivisuuteen. Naisten osuus suomalaisten yritysten johdossa on kasvanut viimeisinä vuosina merkittävästi. Vuonna 2017 33 prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä oli naisia. Tämän tutkielman perustana on oletus naisten alhaisemmasta riskinsietokyvystä. Yritystoiminnan kannalta voi olla kannattavaa minimoida verot tuloksen parantamiseksi. Aggressiivinen verosuunnittelu on siis jokseenkin riskistä, vaikkakin siitä saatavat hyödyt ovat yrityksille tärkeitä. Yksi tutkimushypoteeseista on, että naisten osuus yrityksen hallituksessa laskee verosuunnittelun aggressiivisuutta. Tässä tutkielmassa käsitellään aggressiivista verosuunnittelua yrityksen näkökulmasta. Yrityksen verosuunnittelun aggressiivisuutta voidaan mitata eri muuttujilla, joista tähän tutkielmaan on valittu book-tax-ero eli kirjanpidon ja verotuksen tuloksen välinen ero, efektiivinen veroaste sekä kassaperusteinen efektiivinen veroaste. Näistä kukin mittaa erityyppistä verosuunnittelua. Book-tax-ero kertoo pitkäaikaisesta verosuunnittelusta, kun taas efektiiviset veroasteet ja erityisesti kassaperusteinen efektiivinen veroaste kuvaavat lyhyen aikavälin verosuunnittelua. Tutkielman empiirinen osuus toteutetaan regressioanalyysilla, ja aineistona on Helsingin OMX 25 -yhtiöt vuosilta 2014–2016. Aineisto on kerätty Thomson Reuters-tietokannasta sekä yritysten vuosikertomuksista. Regressioissa käytetään aiemmin mainittuja kolmea verosuunnittelua kuvaavaa selitettävää muuttujaa. Selittäviä muuttujia ovat naisten osuus hallituksessa ja nainen talousjohtajana-dummy, ja kontrollimuuttujina ovat ROA eli kokonaispääoman tuottoaste, koko (taseen loppusummalla mitattuna), hallituksen koko, velkaisuusaste sekä toimiala-dummy. Tulokset ovat jokseenkin ristiriitaisia aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Regressioanalyysin mukaan naisten osuus yrityksen hallituksessa vaikuttaa verosuunnittelun aggressiivisuuteen. Book-tax-erolla mitattuna naisten osuus hallituksessa nostaa book-tax-eroa, mikä tarkoittaa, että yrityksen verosuunnittelu on aggressiivisempaa. Naisten osuus hallituksessa oli tilastollisesti merkitsevä tässä regressiossa, kun taas nainen talousjohtajana -dummy ei ollut. Efektiivisellä veroasteella mitattuna naisten osuus hallituksessa kasvattaa verosuunnittelun aggressiivisuutta. Efektiivinen veroaste laskee naisten osuuden hallituksessa kasvaessa. Toisaalta toisessa regressiossa naisten osuus hallituksessa muuttujana ei ollut merkitsevä, vaikkakin se oli lähellä ollakseen merkitsevä 90 % merkitsevyystasolla. Kassaperusteisella efektiivisellä veroasteella mitattuna naisten osuudella tai talousjohtajan sukupuolella ei ollut merkitystä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Jarnina Rajala, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.