University of Oulu

Ein’ und all’: Leuchtende Liebe, lachender Tod! : Polarität als dramatisches Prinzip in Der Ring des Nibelungen von Richard Wagner

Saved in:
Author: Salminen, Riina-Maija1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, German Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806282600
Language: German
Published: Oulu : R.-M. Salminen, 2018
Publish Date: 2018-07-05
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Grasz, Sabine
Reviewer: Grasz, Sabine
Havela, Anniina
Description:
Die vorliegende Arbeit setzt sich zum Ziel herauszufinden, ob Polarität als ein sich wiederholendes, dramatisches Prinzip in dem Werk „Der Ring des Nibelungen“ von Richard Wagner erscheint. Die Forschungsfrage basiert auf der Hypothese, dass Wagner, der selbst auch ein Philosoph war, an Polarität interessiert war. Er bewunderte die Vertreter des Deutschen Idealismus und machte sich mit ihren Gedanken vertraut. Er wollte eine Revolution der verschiedenen Kunstformen schaffen und eine Synthese der Musik, der Dichtung und des Dramas bilden. Diese Idee an sich weist schon auf Polarität hin. In der Arbeit setze ich mich mit dem Begriff Polarität, der romantischen Epoche und vor allem mit den philosophischen Strömungen dieser Zeit auseinander. Kurz vor dem Beginn der romantischen Epoche, die eine Blütezeit verschiedener Kunstformen war, entstand der Deutsche Idealismus, eine philosophische Strömung, die sich auch mit den Gedanken der romantischen Naturphilosophie auseinandersetzte. Die Hauptvertreter des Deutschen Idealismus waren Kant, Hegel und Schelling. Eines der zentralen Themen der romantischen Naturphilosophie war die Polarität, die zuerst als ein Begriff für die Erscheinungsweisen des Magnetismus in der Mitte des 17. Jahrhunderts verwendet wurde. Als ein philosophischer Begriff steht die Polarität dem Dualismus nahe. Der bedeutendste Unterschied zwischen dem Dualismus und der Polarität ist aber, dass die Polarität in einem monistischen System existiert, wohingegen der Dualismus sich in einem pluralistischen System befindet. Die Grundidee der Polarität ist die Kompensation, die innerhalb eines geschlossenen Systems zwischen den Polen, also zwei Gegensätzen läuft. Im Dualismus erscheint keine kompensatorische Bewegung. Eigentlich liegen die Wurzeln der Polarität schon weit zurück in der Geschichte, in der Yin-und-Yang-Lehre der chinesischen Philosophie. Auch Heraklit betrachtete schon um 500 v. Chr. die Idee der ständigen Bewegung zwischen zwei Gegensätzen. „Der Ring des Nibelungen“, der aus vier Musikdramen besteht, enthält viele Hinweise auf die Polarität, sowohl auf der musikalischen als auch auf der literarischen Ebene. Mit der Hypothese und den Theorien der Philosophen des Deutschen Idealismus gehe ich an die Figurenkonstellation, Charaktere, Motive und die Ganzheit des Werkes auf der Textebene heran. Auf der Musikebene analysiere ich mit Hilfe der vorher erwähnten Theorien die Leitmotive. Die Methode, die in dieser Arbeit verwendet wird, ist die hermeneutische Methode. Das Ziel dieser Arbeit ist sowohl die Perspektive der Wagner-Forschung zu erweitern als auch neue Aspekte für die Erscheinungsweisen der Polarität besonders in der Kunst hervorzubringen.
see all

Tutkin pro gradu -työssäni polaarisuutta, joka esiintyy toistuvana draamallisena periaatteena Wagnerin teoksessa ”Nibelungin sormus” (”Der Ring des Nibelungen”). Tutkimuskysymyksen taustalla on hypoteesi, että Wagner, joka itsekin oli filosofi, oli kiinnostunut polaarisuudesta. Hän ihaili saksalaisen idealismin edustajia ja oli perehtynyt heidän ajatuksiinsa. Hän halusi saavuttaa eri taiteenmuotojen vallankumouksen ja muodostaa synteesin musiikin, kirjallisuuden ja näyttämötaiteen välille. Tämä ajatus jo itsessään viittaa polaarisuuteen. Selvitän pro gradu -työssäni polaarisuuden käsitettä, romantiikan aikakautta sekä ennen kaikkea tämän aikakauden filosofisia suuntauksia. Hieman ennen romantiikan aikakautta, jota pidetään yhtenä taiteiden kukoistusaikana, syntyi ”saksalainen idealismi”, filosofinen suuntaus, joka paneutui mm. romantiikan luonnonfilosofian keskeisiin ajatuksiin. Saksalaisen idealismin merkittävimmät edustajat olivat Kant, Hegel ja Schelling. Yksi romantiikan luonnonfilosofian keskeisimmistä aiheista oli polaarisuus, joka vakiintui terminä ilmaisemaan magnetismin ilmenemismuotoja noin 1600-luvun puolivälissä. Filosofisena terminä polaarisuus liittyy läheisesti dualismiin. Dualismin ja polaarisuuden merkittävin ero on, että polaarisuus voi olla olemassa vain monistisessa järjestelmässä, kun taas dualismi esiintyy pluralistisessa järjestelmässä. Polaarisuuden pääajatus on kompensaatio, joka kulkee yhden kokonaisuuden sisällä napojen, eli kahden vastakohdan välillä. Dualismissa ei esiinny kompensatorista liikettä. Polarisaation juuret ovat oikeastaan kaukana historiassa, kiinalaisen filosofian jin ja jang opissa. Myös Herakleitos tutki n. 500 eKr. jatkuvaa liikettä kahden vastakohdan välillä. ”Nibelungin sormus”, joka koostuu neljästä musiikkidraamasta, sisältää viittauksia polaarisuuteen sekä musiikin että tekstin tasolla. Lähestyn teosta hypoteesini ja saksalaisen idealismin edustamien filosofien teorioiden pohjalta, tutkimalla tekstin motiiveja, henkilöhahmoja, niiden keskinäistä suhdetta sekä kokonaisuutta. Lisäksi analysoin musiikissa esiintyviä johtoaiheita. Käytän työssäni hermeneuttista metodia. Pro gradu -työni päämäärä on sekä laajentaa Wagner-tutkimuksen näköaloja, että tuoda esiin polaarisuuden ilmenemismuotoja erityisesti taiteen saralla.
see all

Subjects:
Copyright information: © Riina-Maija Salminen, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.