JultikaUniversity of Oulu repository

Tämä tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sen tavoitteena on selvittää, miten valikoiva puhumattomuus ilmenee alakoulun oppilaalla ja miten opettaja voi tukea oppilasta, jolla on valikoiva puhumattomuus. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan valikoivan puhumattomuuden määritelmää, etiologiaa ja kuntoutumista, sekä määritellään kolmiportaisen tuen ja positiivisen pedagogiikan käsitteet. Valikoiva puhumattomuus eli selektiivinen mutismi on määritelty ahdistuneisuushäiriöksi DSM-5-luokituksessa. Oppilas, jolla on valikoiva puhumattomuus, ei puhu tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, joissa puhetta odotettaisiin. Puhumattomuus ei johdu fyysisestä puhekyvyttömyydestä tai kieli- ja kommunikaatiohäiriöistä. Häiriön taustat ovat monimuotoiset eikä nykytutkimus pysty tarkasti määrittelemään, mistä valikoiva puhumattomuus johtuu. Sen kesto on keskimäärin viisi vuotta. Valikoivan puhumattomuuden ilmeneminen on yksilöllistä. Oppilaalla on tietty kaava puhumisen suhteen, joka ei kuitenkaan ole riippuvainen halusta puhua tai mielialasta. Keskeistä häiriön ilmenemisessä on ahdistuneisuus, joka voi aiheuttaa oppilaalle fyysistä ja psyykkistä pahaa oloa, liiallista ujoutta ja uhmakkuutta. Suurimmalla osalla oppilaista, joilla on valikoiva puhumattomuus, on myös sosiaalinen fobia. Häiriön muita piirteitä ovat heikkous kielellisissä ja sosiaalisissa taidoissa sekä korvaavaan käyttäytymiseen tukeutuminen. Varhainen puuttuminen on olennaista valikoivan puhumattomuuden hoidossa. Kuntoutumisen lähtökohtana ovat kolme peruspilaria: ahdistusta aiheuttavien tilanteiden välttäminen, myönteisten oppimis- ja kasvukokemusten saaminen sekä spesifi työskentely puheen vapauttamiseksi. Oppilasta ei koskaan pakoteta puhumaan. Pedagogisin keinoin voidaan tarjota oppilaalle sopivia työskentelytapoja. Myönteisiä kokemuksia voidaan tarjota positiivisen pedagogiikan keinoin. Opettaja voi auttaa puheen vapauttamisessa sopivalla kysymyksenasettelulla, videon tai äänitteen hyödyntämisellä ja korvaavan käyttäytymisen häivyttämisellä.