University of Oulu

’Tyttöä’ merkitsevät slangisanat urbaanissa sanakirjassa

Saved in:
Author: Pohjola, Eeva1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201809132791
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Pohjola, 2018
Publish Date: 2018-09-14
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Sivonen, Jari
Description:
Tutkin pro gradu -tutkielmassani ’tyttöä’ merkitseviä slangisanoja Urbaanissa sanakirjassa. Haluan työssäni tarkastella, millaista ’tyttöä’ merkitsevä slangisanasto on rakenteeltaan ja sävyltään, ja ylipäätään sitä, millaisia nimityksiä ’tytöistä’ käytetään suomalaisessa katukielessä. Tutkimukseni on aineiston osalta kansanlingvistinen eli kielitieteellisesti kouluttamattomien, maallikoiden kerryttämä. Kansanlingvistiikka on sosiolingvistinen tutkimussuuntaus, ja tutkinkin työssäni kieltä osana sosiaalista ympäristöä. Urbaani sanakirja on verkossa jatkuvasti päivittyvä sanakirja, jonne kuka tahansa voi lisätä sanoja ja niiden määritelmiä. Sanakirja sisältää sanastoa laidasta laitaan: tavallisesta murre- ja jopa yleiskielen sanastosta erilaisiin slangi-ilmauksiin tai varsin pienen käyttäjäryhmän käytössä oleviin sanoihin. Aineistoni koostuu 176 sanasta, jotka olen poiminut Urbaanista sanakirjasta tyttö-hakusanalla. Olen jaotellut sanastoni sanastolähteittäin Kari Nahkolan (1991) mallin mukaisesti ja sitä hieman soveltaen. Tyttö-sanastossa keskeisimpinä näyttäytyviä sanastolähteitä ovat metaforat ja vieraista kielistä peräisin olevat sanat. Paronymioita aineistoni ei sisällä lainkaan. Vaikka sanoja on voitu lisätä sanakirjaan mistä päin maata tahansa, alkuperältään Helsingin slangia olevien sanojen osuus on huomattava. Osan sanojen alkuperä on jäänyt selvittämättä, mikä lienee osittain juuri siitä johtuvaa, että ne voivat olla vain muutamien ihmisten käytössä olevia ”sisäpiirisanoja”. Koska tutkielmassani ei ole informantteja, olen päätellyt sanan valintaan vaikuttavia tekijöitä niin Urbaanin sanakirjan sanamääritelmistä kuin muista sanakirjoista ja artikkeleista, joita olen työssäni hyödyntänyt. Keskeisiä lähteitäni ovat olleen muun muassa Seksisanat-kirja (2010) sekä Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja (2000). Olen tutkielmassani kiinnostunut tarkastelemaan myös sävyä, joka ’tyttöä’ merkitsevästä sanastosta välittyy. Kuten slangintutkijat esimerkiksi koululaisslangin tai Stadin slangin saralta ovat aiemminkin todenneet, tytöistä puhutaan perin halventavaan sävyyn. Syy pejoratiivisten ilmauksien käyttämiseen voi piillä siinä, ettei vastakkaisesta sukupuolesta ole varsinkaan ennen voitu puhua myönteiseen sävyyn. Seksuaalinen sävyttyneisyys ja alentava suhtautuminen tyttöihin ovat nähtävissä merkittävässä osassa sanastoa: puhunnan kohde esitetään usein seksuaaliobjektina tai muuten huonomaineisena naishenkilönä. On kuitenkin todettava, että vaikka sana alkuperäiseltä merkitykseltään olisi negatiivinen, merkitys on usein slangikäytössä ajan mittaan melioratiivistunut, ja sana voi nykypäivänä olla lähes neutraali ’tyttöä’ merkitsevä ilmaus. Sanastossa on muutamia neutraalisti tai myönteisesti käytettäviä ilmauksia, jotka usein ovat käytettävissä kummankin sukupuolen edustajista. Olen arvioinut nimityksien valintaa sen funktion ja käytön tai ominaisuuden perusteella. Niitä voivat olla esimerkiksi ruumiinrakenne, ikä tai tarkoitteen työtehtävä tai ammatti. Metaforien luokittelussa olen hyödyntänyt Heikki Paunosen (2006) esimerkkiä ja jakanut metaforat seitsemään alaluokkaan. Eniten ’tyttöä’ merkitseviä metaforia olen koonnut eläin- ja esineaihepiireistä. Vierasperäisen sanaston olen jakanut kahtia ruotsin kielestä ja muista kielistä lainautuviin. Ruotsi ja englanti ovat keskeisimmät lainanantajakielet, ja lisäksi mukana on yksittäisiä sanoja esimerkiksi venäjästä ja italiasta. Keskeinen ja varsin produktiivinen slangisananmuodostuskeino vaikuttaa olevan myös johtaminen: tyttö-aineistossani esiintyy yhdeksäntoista eri johdinta. Myös proprien appellatiivinen käyttö on yhä yleistä: pirkot, lyylit ja mirkut ovat olleet ’tyttöjen’ nimityksiä vuosikymmeniä sitten ja ovat sitä yhä. Tutkimustulokseni vastaavat hypoteesiani: sanasto on enimmäkseen halventavaa ja metaforarikasta. Yllättävää aineistossani on vierasperäisen sanaston runsaus, mutta yhä laajeneva monikulttuurisuus maassamme tulee varmasti kasvattamaan sen määrää entisestään. ’Tyttö’ on tällä hetkellä muun muassa koululaisslangin ja Stadin slangin attraktiokeskus eli keskeinen sanastoa keräävä aihepiiri, ja tulee varmasti olemaan sitä jatkossakin.
see all

Subjects:
Copyright information: © Eeva Pohjola, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.