University of Oulu

Sääʹmkiol veʹrbbjåådtoogg -jed da -oovvad

Saved in:
Author: Lehtinen, Miika-Tapani1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Giellagas Institute for Saami Studies, Saami Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201809222824
Language: Skolt Sami
Published: Oulu : M.-T. Lehtinen, 2018
Publish Date: 2018-10-15
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Jomppanen, Marjatta
Koponen, Eino
Ylikoski, Jussi
Reviewer: Koponen, Eino
Ylikoski, Jussi
Description:
Čoahkkáigeassu Dán pro gradu -barggu fáddán leat nuortalašgiela vearbasuorgásat -jed ja -õõvvâd, mat leat dávjá gohčoduvvon passiivasuorggisin. Dat vástidit davvisámegiela suorgásiid -ot ja -uvvat (ovdamearkka dihte sániin gullot ja bálkestuvvat). Lean dutkan dáid suorgásiid sihke morfologalaš ja semánttalaš geahččanguovllus: Makkár vuođđosániide dat sáhttet laktásit ja makkár mearkašumit dain leat? Ulbmilin lei oažžut dieđu das, mo dát suorgásat geavahuvvojit nuortalašgielas. Dát diehtu lea ávkin sihke nuortalašgiela deskriptiiva govvemii ja ođđa sániid ráhkadanbargui. Dutkamuš juohkása guovtti oassái: sátnegirjeoassái ja hállojuvvon giela oassái. Daid várás mus ledje guokte dutkanmateriála. Vuosttas oasis mu dehálamoš materiála lei T. I. Itkonena sátnegirji Koltan- ja kuolanlapin sanakirja (1958), mii lea dán rádjai viidásamos nuortalašgiela sátnegirji. Das mun ohcen buot jed- dahje õõvvâd-suorgásiiguin ráhkaduvvon vearbbaid ja juhken daid luohkáide mearkašumi mielde. Dehálamos mearkašupmejoavkkut leat golbma. Intentionála passiiva mearkaša, ahte vearbba doaimma duohken lea diđolaš orut, váikko dat ii dábálaččat almmuhuvvoge cealkaga dásis. Automatiiva passiivvas fas doaibma šaddá iešalddes. Translatiivvas vearbba subjeakta šaddá dan láganin maid vearbba vuođđosátni almmuha. Guovtti vuosttamusas vuođđosátnin lea vearba ja maŋimusas nomen. Nuppi oasis mus lei materiálan Nuortalašgiela dokumenašuvdnakorpus (Kotimaisten kielten keskus, Helsingin yliopisto & Miestamo, Matti 2016). Dat sisttisdoallá hállojuvvon giela ja dan annotašuvnna. Dán materiálaš mun maid ohcen buot jed- ja õõvvâd-vearbbaid ja gehččen, mo dat heivejit ovdal namuhuvvon joavkkuide. Dan suokkardallamis ávkkástallen maid semánttalaš rollaid. Dutkamušas bođii ovdan, ahte jed-vearbbaid dábáleamos mearkašupmi lea automatiiva ja dat leat geavatlaččat álo deverbálat. Dakkár intentionála pasiivavearbbat go davvisámegiela lohkkot gávdnojedje unnán. Õõvvâd-vearbbat fas leat sihke deverbálat ja denominálat, ja daid váldomearkašumit leat automatiiva ja translatiiva. Mánggat earátge mearkašupmejoavkkut goit gávnojit guktuin suorgásiin. Suorgása -õõvvâd ovddabealde lea dávjá muhtun konsonánta, ovdamearkka dihte -lõõvvâd, -stõõvvâd dahje -šõõvvâd; oassái dáin konsonanttain gávdnui čilgehus, muhto oasi motivašuvdna dahje mearkašupmi bázii eahpečielggasin. Guktuid suorgásiiguin sáhttá ráhkadit ođđa vearbbaid muhtun muddui, muhto dát produktivitehta ii oro leamen stuoris. Moadde dakkár ovdamearkka goit gávdnojit, mat leat jáhku mielde ráhkaduvvon produktiivvalaččat, justa dan hállanbottu várás. Dát pro gradu -bargu dievasmahttá gova sámegielaid passiivavearbbain. Jed- ja õõvvâd-vearbbain leat vástagat juohke sámegielas, ja daid birra lea čállojuvvon viehka olu, muhto dán rádjai ii leat dahkkon ná viiddis dutkamuš daid geavahusas nuortalašgielas. Tearpmat maid lean geavahan iešguđetge mearkašupmeluohkáin leat vižžon Nordsamisk grammatikk -giellaoahpas (Nickel & Sammallahti 2011), dan oasil go doppe gávdnojit vástideaddji tiippat.
see all

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on koltansaamen verbinjohtimet -jed ja -õõvvâd, joita usein kutsutaan passiivijohtimiksi. Ne vastaavat pohjoissaamen johtimia -ot ja -uvvat (esimerkiksi sanoissa gullot ‘kuulua’ ja bálkestuvvat ‘viskautua’. Tutkin näitä johtimia sekä morfologisesta että semanttisesta näkökulmasta: Millaisiin kantasanoihin ne voivat liittyä ja millaisia merkityksiä niillä on? Tarkoituksena oli hankkia tietoa siitä, miten näitä johtimia käytetään koltansaamessa. Tämä tieto on hyödyksi niin koltansaamen deskriptiivisessä kuvauksessa kuin uudissanojen laatimisessakin. Tutkimus jakautuu kahteen osaan: sanakirjaosaan ja puhutun kielen osaan. Näitä varten minulla oli kaksi eri tutkimusaineistoa. Ensimmäisessä osassa tärkein aineistoni oli T. I. Itkosen Koltan- ja kuolanlapin sanakirja (1958), joka on tähän saakka laajin koltansaamen sanakirja. Etsin aineistosta kaikki jed- ja õõvvâd-suffikseilla johdetut sanat ja jaoin ne luokkiin merkityksen mukaan. Tärkeimpiä merkitysluokkia oli kolme. Intentionaalinen passiivi tarkoittaa, että verbin toiminnan takana on tietoinen olento, vaikka se ei yleensä näy lauseen tasolla. Automatiivisessa passiivissa puolestaan verbin toiminta tapahtuu itsestään. Translatiivissa verbin subjekti muuttuu sen kaltaiseksi, mitä kantasana ilmoittaa. Kahden ensimmäisen luokan kantasanana on verbi ja viimeisen nomini. Toisessa osassa käytin aineistona Koltansaamen dokumentaatiokorpusta (Kotimaisten kielten keskus, Helsingin yliopisto & Miestamo, Matti 2016). Se sisältää puhuttua kieltä ja sen annotaatiota. Myös tästä aineistosta etsin kaikki jed- ja õõvvâd-verbit ja katsoin, miten se sopivat edellä mainittuihin merkitysryhmiin. Tässä pohdinnassa käytin hyväksi myös semanttisia rooleja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että jed-verbien yleisin merkitys on automatiivi ja ne ovat käytännössä aina deverbaalisia. Sellaisia intentionaalisia passiiviverbeja kuin pohjoissaamen lohkkot ‘tulla luetuksi’ löytyi hyvin vähän. Õõvvâd-verbit puolestaan ovat sekä deverbaalisia että denominaalisia ja niiden päämerkitykset ovat automatiivi ja translatiivi. Molemmilla johtimilla oli kuitenkin myös useita muita merkitysryhmiä. Johtimen -õõvvâd edellä on usein jokin konsonantti, esimerkiksi -lõõvvâd, -stõõvvâd tai -šõõvvâd; osalle näistä konsonanteista oli löydettävissä selitys, mutta osan motivaatio tai merkitys jäi epäselväksi. Molemmilla johtimilla voi jossain määrin johtaa uusia verbejä, mutta niiden produktiivisuusaste ei vaikuta olevan kovin korkea. Aineistosta löytyi kuitenkin muutama sellainen esimerkki, jotka on todennäköisesti luotu produktiivisesti, juuri kyseistä puhetilannetta varten. Tämä pro gradu -tutkielma täydentää kuvaa saamen kielten passiiviverbeistä. Jed- ja õõvvâd-verbeillä on vastineita kaikissa saamen kielissä ja niistä on kirjoitettu melko paljon, mutta tähän saakka ei ole tehty näin laajaa tutkimusta niiden käytöstä koltansaamessa. Eri merkitysryhmistä käyttämäni termit on otettu Nordsamisk grammatikk- kieliopista (Nickel & Sammallahti 2011), siltä osin kuin siitä löytyy vastaavia tyyppejä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Miika-Tapani Lehtinen, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.