JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Infektiosairastavuus on suurinta pikkulapsilla, mikä lisää antibioottien käyttöä lapsipotilailla huomattavasti. Lapsuuden antibioottihoidoilla on kuitenkin todettu olevan yhteys useiden myöhemmin ilmentyvien sairauksien suhteen. Maailmanlaajuisesti on julkaistu useita antibioottiohjelmia, joiden avulla antibioottien käyttöä pyritään ohjaamaan oikeaan suuntaan. Näiden ohjelmien avulla pyritään vähentämään resistenssien bakteerikantojen kehittymistä sekä parantamaan hoidon laatua. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Oulun yliopistollisen sairaalan lasten teho-osaston antibioottien käytön nykytilaa ja löytää parannusehdotuksia.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Oulun yliopistollisen sairaalan lasten teho-osastolta kuuden viikon aikana. Potilasasiakirjamerkinnät käytiin systemaattisesti läpi ja niistä kerättiin tiedot tutkimuslomakkeelle. Tiedot syötettiin SPSS-ohjelmaan analysointia varten. Tulosten perusteella kirjoitettiin tutkielma.

Tutkimuksessa oli yhteensä 77 potilasta, joista antibiootteja sai 48. Antibioottihoitoja oli yhteensä 109. Yleisimmin käytetyt antibiootit olivat kefuroksiimi, bentsyylipenisilliini ja tobramysiini. Yksittäisen antibioottihoidon keskimääräinen kesto oli 4,5 vuorokautta. Potilasasiakirjoihin oli merkitty aloitusindikaatio 56 antibioottihoidossa, annos 20 antibioottihoidossa ja suunnitelma hoidon kestosta 23 antibioottihoidossa. Vain hyvin harvoin antibioottihoidon lopetus oli perusteltu mikrobiologisten viljelyvastauksien, CRP- tai PCT-arvojen avulla. Antibioottihoidoista profylaktisia oli 24 ja näistä vain 9 oli perusteltu potilasasiakirjamerkinnöissä. 16 potilaan kirurginen antibioottiprofylaksi jatkui yli 24 tuntia.

Tuloksista huomataan, että antibioottihoitojen kohdalla potilasasiakirjamerkintöjen tekemisessä on vielä reilusti parannettavaa. Tiedot ovat hyvin usein puutteellisia, mikä altistaa potilaat vääränlaisille hoidoille. Potilastietojärjestelmän automaattinen huomautus antibiootista 48 tunnin välein ja tarkemmat merkinnät selkeyttävät ja parantavat potilaan saamaa hoitoa.