JultikaUniversity of Oulu repository

Autoistumisen ja maankäytön tiivistymisen myötä pysäköintipaikkojen käytön tehostamiseen on usein jouduttu kiinnittämään huomiota. Laajojen maanpäällisten pysäköintialueiden sijaan pysäköinti joudutaan toteuttamaan rakenteellisena ratkaisuna tonttitehokkuuksien noustessa yleensä yli eₜ= 0,8. Rakenteelliset pysäköintiratkaisut ovat kuitenkin rakennekustannuksiltaan kalliimpia ja nykyisen yleisen toimintamallin mukaan pysäköinnistä aiheutuvat kustannukset halutaan kohdentaa pysäköintipaikkaa käyttävälle. Tämän vuoksi erityisesti asukaspysäköinti elää murroksessa, jossa joudutaan tarkastelemaan pysäköintipaikkojen saatavuutta ja rakennuskustannuksien jyvittämistä. Tässä työssä on selvitetty autopaikkojen nimikoimattomuuden ja vuorottaiskäytön soveltuvuutta pysäköintipaikkojen käytön tehostamiskeinona. Tutkimuksessa rajattiin tarkastelemaan asukas- ja työpaikkapysäköinnin yhteensopivuutta vuorottaiskäyttöön. Tutkimuksen kirjallisuusaineistossa perehdyttiin tekijöihin, jotka vaikuttavat pysäköinninsuunnitteluun sekä teoriaan autopaikkojen nimikoimattomuudesta ja vuorottaiskäytöstä. Vuorottaiskäytöstä on saatavilla suppeasti tutkimustietoa tai mitoitusohjeita erityisesti asukas- ja työpaikkapysäköinnin suhteen. Vuorottaiskäytön suunnittelussa on oleellista tunnistaa eri toimijoiden pysäköintipaikan tarve. Pysäköintipaikan tarpeeseen vaikuttaa hyvin paljon myös alueelliset olosuhteet. Lisäksi tarpeen tunnistamisessa tarvitaan pysäköintialueiden toteutumatieto, jota oli hyvin vähän saatavilla. Tämä työ sisältää myös tutkimusosion, jossa haastateltiin Suomessa olevia keskitettyjä pysäköintilaitoksia, joiden autopaikat ovat nykyisellään nimikoimattomia ja vuorottaiskäytössä. Tutkimukseen valittiin pysäköintilaitokset, joissa on asukas- ja työpaikkapysäköintiä sekä mahdollisesti lyhytaikaista pysäköintiä. Työssä haastateltiin kolmen tällaisessa pysäköintilaitoksessa operoivan pysäköintiyhtiön toimitusjohtajan kokemuksia autopaikkojen nimikoimattomuudesta ja vuorottaiskäytöstä. Lisäksi tutkimusosiossa tehtiin asukaskysely, jossa selvitettiin oululaisten nykyisiä pysäköintijärjestelyjä sekä valmiutta nimikoimattomiin autopaikkoihin. Teoriaa ja tutkimusosiota hyödyntäen tehtiin valitulle kohdealueelle pysäköinnin järjestämisen suosituksia. Kohteena oli Ouluun suunnitteilla olevan Alppilanbulevardin alue, josta on kesällä 2018 valmistunut asemakaavan tueksi kaavarunko. Alueen pysäköinti järjestetään 12:ta keskitetyssä pysäköintilaitoksessa. Työn tulokseksi saatiin, että autopaikkojen nimikoimattomuutta ja vuorottaiskäyttöä voidaan hyödyntää tapauskohteen kaikissa pysäköintilaitoksissa. Sen avulla voidaan lisätä autopaikkojen pysäköintioikeuksia 1,28-kertaisesti pysäköintinormin mukaiseen autopaikkamäärään nähden koko Alppilanbulevardin alueella. Alueellisesti autopaikkojen kapasiteetin tehostaminen riippuu siitä, missä suhteessa eri tyyppistä maankäyttöä alueella on. Mikäli autopaikkojen nimikoimattomuutta ja vuorottaiskäyttöä halutaan hyödyntää autopaikkojen käytön tehostamiskeinona, täytyy ensisijaisesti maankäytön olla riittävän sekoittunutta. Sen jälkeen pitää tunnistaa, missä suhteessa eri tyyppistä maankäyttöä on ja minkälainen pysäköintipaikan tarve niillä on eri vuorokauden aikana. Sen jälkeen voidaan laskea yhteen eri toimijoille tarvittava pysäköintipaikka määrä, josta saadaan tarvittava autopaikkojen määrä. Nimikoimattomien ja vuorottaiskäytöllä toimivien autopaikkojen mitoituksessa joudutaan käyttämään paljon olettamuksia, joten käytännössä toiminnallisin vuorottaiskäyttö voidaan saavuttaa, kun pysäköintilaitos on ollut pitkään käytössä. Pysäköintilaitokseen pitää olla tarpeeksi suuri autopaikkojen kysyntä kaikilta eri toimijoilta sekä pysäköintilaitoksessa olevan operaattorin tehtävänä on hyödyntää käyttämättömiä autopaikkoja.

Because of the growing number of car ownership and urban space become scarcer, more effective use of parking plots comes more important. The pressure of densify land use requires implement structural parking spaces instead of typical ground level parking. Many of cities has named non-allocated and shared parking as one of the important method to lower the parking lots demand. The objective of this thesis is to resolve, how non-allocated and shared parking reduce parking lots demands. This research focus especially residential and office parking. There is two part of literature review of research. The first part of literature review focus on factors, which affects generally parking policy. The second part of literature review focus on the existing literature of shared parking. Existing research of shared parking has quite low particularly research on the hourly and daily variations of parking lots demand in Finland. The research section includes two interviews. The primary research of this thesis is to interview the operators, which are administering shared parking lots in Finland. Three different parking operators has been interviewed about experience and dimensioning of shared parking. The secondary research is to interview residents of Oulu, how they appraise the residential parking at Oulu and what they except about shared parking. A resident survey has been indicated that residents of Oulu are not the minded to paid about the residential parking and bring into use the non-allocated parking plots. In the research part has been examined situation in Alppilanbulevardi, where has been designed 8 000 new households. The last capture of research includes parking recommendations for Alppilanbulevardi, which design factors based on the literature review and the research section. The parking has been planned to implement at 12 parking houses in area. Non-allocated and shared parking is workable method to use at these parking houses. 36 % more parking contracts than the parking norms require parking plots is possible to implement due to shared parking. Amount of parking contracts depends on relationships among the land uses. Based on the observations, the best relationship among residentials and offices is 70 % of parking contracts for households and 30 % of parking contracts for offices. The thesis can work as an example for other parking houses, where the land uses is mixed. The results can adapt particularly places, where is lot of residential and office buildings. Non-allocated parking plots and shared parking intensify the parking utilization more than regular allocated parking plots.