University of Oulu

Subjektiivisen liikunnan yhteys sykevaihteluun nuorilla miehillä

Saved in:
Author: Urponen, Helmiina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Health Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811022959
Language: Finnish
Published: Oulu : H. Urponen, 2018
Publish Date: 2018-11-06
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:
Työtarkoitus: Työn tarkoituksena oli selvittää, onko itsearvioidulla liikkumisella yhteyttä sykevaihteluun nuorilla miehillä. Menetelmät: Työssä käytettiin materiaalina Oulun kutsunnoissa vuonna 2013 suoritettua MOPO-tutkimusta. Tutkittavat olivat 17–22 vuotiaita miehiä (N=620). Tutkittavat vastasivat kysymyksiin liittyen viikoittaiseen kevyen liikunnan ja ripeän liikunnan harrastamiseen. RR-intervallien määrittämiseen käytettiin PolarRS800-sykemittaria (Polar Electro Oy, Kempele, Finland). Kunkin henkilön sykettä mitattiin 5 minuuttia, josta viimeiset neljä minuuttia otettiin mukaan analyysiin. RR-intervalleista laskettiin tarvittavat aika- ja taajuusalueen muuttujat, kuten syke, peräkkäisten RR-intervallien keskimääräisten erotusten neliöjuuri (RMSSD), sekä korkea (HF) ja matalataajuinen (LF) -taajuusalue. Tulokset: Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena on se, että sykevaihtelussa sekä sykkeessä on eroa fyysisestä aktiivisuudesta muodostettujen aktiivisuusluokkien välillä. Kevyestä ja ripeästä fyysisestä aktiivisuudesta muodostetuista aktiivisuusluokista inaktiivisen ryhmän sykevaihtelun (RMSSD) mediaani oli 41,97 ms ja aktiivisen ryhmän 48,24 ms. Sykkeen keskiarvo oli inaktiivisessa ryhmässä 76,7 lyöntiä minuutissa ja aktiivisessa ryhmässä 71,3 lyöntiä minuutissa. Sykevaihtelu siis kasvoi fyysisen aktiivisuuden lisääntyessä ja syke puolestaan laski. Pelkästä kevyen liikunnan harrastamisesta muodostuvista aktiivisuusluokista inaktiivisen ryhmän sykevaihtelun (RMSSD) mediaani oli 43 ms, kohtalaisen aktiivisen ryhmän 49,8 ms, aktiivisen ryhmän 45,2 ms ja erittäin aktiivisen ryhmän 49,6 ms. Erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Sykkeen mediaani inaktiivisessa ryhmässä oli 73 lyöntiä minuutissa, kohtalaisesti aktiivisessa ryhmässä 72,8 lnt/min, aktiivisessa ryhmässä 73,8 lnt/min ja erittäin aktiivisessa ryhmässä 70,4 lnt/min. Sykkeet erosivat tilastollisesti merkittävästi toisistaan aktiivisen ja erittäin aktiivisen ryhmän välillä. Syke oli pienempi erittäin aktiivisessa ryhmässä. Ripeästä liikunnasta muodostuvista aktiivisuusluokista inaktiivisen ryhmän sykevaihtelun (RMSSD) mediaani oli 37,6 ms, kohtalaisen aktiivisen ryhmän 47,1 ms, aktiivisen ryhmän 52,6 ms ja erittäin aktiivisen ryhmän 49,5 ms. Inaktiivinen ryhmä eroaa tilastollisesti merkittävästi muista ryhmistä. Myös inaktiivisen ryhmän syke erosi muista ryhmistä. Sykkeen mediaani inaktiivisessa ryhmässä oli 77,7 lnt/min, kohtalaisen aktiivisessa ryhmässä 71,5 lnt/min, aktiivisessa ryhmässä 70,0 lnt/min ja erittäin aktiivisessa ryhmässä 66,0 lnt/min. Sykevaihtelun arvot kasvoivat aktiivisuuden lisääntyessä ja syke laski. Johtopäätökset: Itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden ja sykevaihtelun välillä on yhteys. Fyysisesti aktiivisemmilla oli korkeampi eli ns. parempi sykevaihtelu kuin inaktiivisemmilla. Sykevaihtelu erosi etenkin inaktiivisen ja erittäin aktiivisen aktiivisuusryhmän välillä. Tulokset vastaavat aikaisempien samankaltaisten tutkimusten tuloksia.
see all

Objective: The aim of this study was to find out whether self-defined physical activity is related to heart rate variability in young men. Methods: The 2013 MOPO study was used as a material. The participants were men, aged 17–22 (N=620). The subjects replied to questions regarding their weekly light and moderate to vigorous physical activity. The PolarRS800- heart rate monitor was used to define RR-intervals. Each person’s heart rate was measured for five minutes and the last four minutes were included in the analysis. All the necessary time and frequency parameters were calculated from the RR-intervals, such as heart rate, the root mean square of the successive RR-interval differences (RMSSD), and the high (HF) and low-frequency (LF) range. Results: The main result is that there is a difference in heart rate variability and pulse between activity classes formed from physical activity. From activity classes formed from light and moderate to vigorous physical activity, the inactive group’s median hear rate variability (RMSSD) was 41.97 ms and active group’s was 48.24 ms. The average heart rate was 76.7 beats per minute in the inactive group and 71.3 bpm in the active group. So, the heart rate variability increased as physical activity increased and the heart rate decreased. In activity classes that were formed only from the activity of light physical activity, the median heart rate variability (RMSSD) of the inactive group was 43 ms. In moderately active group it was 49.8 ms, in the active group it was 45.2 ms, and in the highly active group it was 49.6 ms. These differences were not statistically significant. The median heart rate in the inactive group was 73 beats per minute, in the moderately active group 72.8 bpm, in the active group 73.8 bpm and in the highly active group 70.4 bpm. The difference in heart rate was statistically significant between an active and highly active group. The heart rate was lower in the highly active group. Among the activity classes formed from moderate to vigorous activity, the median heart rate variability (RMSSD) in the inactive group was 37.6 ms, in the moderately active group 47.1 ms, in the active group 52.6 ms and in the highly active group 49.5 ms. There was a statistically significant difference between the inactive group and other groups. The heart rate of the inactive group also differed from other groups. The heart rate in the inactive group was 77.7 beats per minute, in the moderately active group 71.5 bpm, in the active group 70,0 bpm and in the highly active group 66.0 bpm. The values of the heart rate variability increased as the physical activity increased, and the heart rate decreased. Conclusion: There is a connection between self-evaluated physical activity and heart rate variability. Physically more active people had higher values in heart rate variability than inactive. All in all, the heart rate variability differed between inactive and highly active activity group. The results correspond to the results of previous studies.
see all

Subjects:
Copyright information: © Helmiina Urponen, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.