JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusta, opiskeluympäristöä sekä työntekijöiden työhyvinvointia Liikkuva koulu sekä Liikkuva opiskelu -toimintaperiaatteiden näkökulmasta. Tarkoitus on selvittää, miten tiedekunnassa voidaan toteuttaa Liikkuva opiskelu -ohjelmaa.

Nykyään tiedetään, että ihmiset istuvat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta liikaa. Koulut, oppilaitokset sekä työympäristöt ovat hyvin passiivisia. Mitä enemmän istutaan, sitä vähemmälle fyysinen aktiivisuus jää. Hallitus otti vuonna 2009 kantaa lasten ja nuorten liikunnan määrään ja vuonna 2010 käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena oli lisätä liikuntaa koulupäiviin. Vuonna 2012 hanke kasvoi Liikkuva koulu -ohjelmaksi, ja tänä päivänä, tuhansien koulujen ollessa osana Liikkuva koulu -ohjelmaa, ohjelman toimenpiteillä on saatu lisättyä aktiivisuutta koulupäiviin perusopetuksessa. Vuonna 2017 Liikkuva koulu -ohjelmaa lähdettiin laajentamaan Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta lähti ohjelmaan mukaan heti ohjelman alkuvaiheessa syksyllä 2017.

Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu Liikkuva koulu sekä Liikkuva opiskelu -ohjelmien tavoitteista. Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteena on lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä. Tutkielmassa näitä tavoitteita tarkastellaan opiskelun sekä opiskeluympäristön näkökulmasta. Näiden lisäksi huomioidaan myös työntekijöiden työhyvinvointi. Tämän kuvailevan kvantitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä on käytetty henkilöstölle suunnattua kyselylomaketta (n=65), jolla kartoitettiin Liikkuva opiskelu -ohjelman lähtötilannetta tiedekunnassa. Aineiston analysoinnissa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia, sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia avointen kysymysten osalta.

Tutkimustulokset osoittivat, että henkilökunnalla on jo jonkin verran liikettä lisääviä menetelmiä käytössä opetuksessaan. Liikettä lisäävien ja istumista vähentävien opetusmenetelmien käyttö on vaihtelevaa. Suurimpina esteinä liikunnan lisäämiseen opetuksessa ja opiskeluympäristössä koettiin tilojen ahtaus sekä välineiden vähyys. Opiskelijoilla eikä henkilökunnalla ole käytössä istumisen sijaan muita työskentelyasentomahdollisuuksia ja siksi seisomapöydät nähtiin merkittävänä tekijänä vähentää istumista niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan kohdalla. Työhyvinvoinnin kannalta merkittävimpänä liikuntaa lisäävänä tekijänä koettiin liikuntasetelit.