University of Oulu

Asuinalueiden identiteettien jäljillä : Seinäjokelaisten näkemyksiä ja kokemuksia asuinalueidensa identiteeteistä ja aluesamastumisestaan

Saved in:
Author: Löfhjelm, Jonna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Geography
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811233101
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Löfhjelm, 2018
Publish Date: 2018-11-23
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Paasi, Anssi
Reviewer: Zimmerbauer, Kaj
Paasi, Anssi
Description:
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan seinäjokelaisten näkemyksiä ja kokemuksia omien asuinalueidensa identiteeteistä sekä aluesamaistumisestaan. Aihe on ajankohtainen, sillä kuntaliitokset ovat piirtäneet Seinäjoen kaupungin rajat uusiksi viimeisen 15 vuoden aikana. Nykyään Seinäjoki on kasvava maakuntakeskus, jonka asuinalueiden identiteetit kohtaavat uusia haasteita kaupungin laajenemisen, imagomarkkinoinnin sekä globaalistumisen myötä. Tässä tutkielmassa haluttiin selvittää, löytyykö Seinäjoen asuinalueilta omaleimaisia identiteettejä, jotka erottavat ne muista alueista. Millaisia ne ovat, millaisista ominaisuuksista ja piirteistä ne rakentuvat? Entä millaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten alueen asukkaat kokevat aluesamaistumista ja omaksuvat asuinalueensa identiteetin? Mielenkiinnon kohteena olivat myös mahdolliset aluerakenteellisista muutoksista johtuneet muutokset identiteeteissä. Ovatko esimerkiksi kuntaliitokset näkyneet jollain tavalla ihmisten arkisessa elinympäristössä? Näiden lisäksi tutkielmassa oltiin kiinnostuneita, eroavatko alueen ulkopuolisten mielikuvat ja käsitykset asuinalueen asukkaiden kokemasta alueellisesta identiteetistä. Tutkielmassa syvennyttiin etenkin Suomessa tehtyyn alueellisen identiteetin ja aluesamaistumisen tutkimukseen. Aiheen kannalta olennaisia käsitteitä ovat paikka, alue, alueellinen identiteetti, aluesamaistuminen sekä maine ja imago. Alueellinen identiteetti ja aluesamaistuminen voivat lähteä muodostumaan hyvin erilaisista lähtökohdista, minkä vuoksi on tärkeää ymmärtää, millaiset eri tekijät niiden taustalla voivat vaikuttaa. Nykyään esimerkiksi identiteetit ovat entistä enemmän tietoisesti rakennettuja, taloudelliseen kilpailukykyyn keskittyviä ja nopeasti muuttuvia, kun taas tutkimusten perusteella aluesamaistuminen vaatii kehittyäkseen aikaa ja hyviä sosiaalisia sidoksia alueen sisäisesti. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta sähköisestä kyselystä, joista toisen keräsi Seinäjoen kaupunki vuonna 2016. Vastaajia tähän kyselyyn oli yhteensä 415. Toinen kyselyaineisto kerättiin talvella 2018. Vastauksia tähän kyselyyn saatiin yhteensä 130. Kyselyaineistojen analyysi toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla. Aineistoa tarkasteltiin määrällisesti ristiintaulukoinnin ja χ²-testin avulla sekä laadullisesti sisällönanalyysin periaattein luokitellen ja teemoitellen. Tutkielmassa saadut tulokset olivat pitkälti linjassa hypoteesien ja aiempien tutkimustulosten kanssa. Aluesamaistumiseen ja identiteettien omaksumiseen vaikutti etenkin alueella asuttu aika, ikä, perhetyyppi, asumismuoto, yhteisöllisyys ja seuratoimintaan osallistuminen. Nämä huomiot pätivät yleisesti koko Seinäjoen alueella. Asuinalueita tarkasteltiin tilastoalueittain, joille jokaiselle onnistuttiin luomaan yleinen identiteettiprofiili. Suurimmat erot identiteeteissä olivat Kanta-Seinäjoen ja kuntaliitoskuntien asuinalueiden välillä. Kuntaliitosten vaikutukset näkyivät etenkin palvelurakenteiden muutoksina Kanta-Seinäjoen ulkopuolisilla alueilla. Muutaman asuinalueen identiteettiin kohdistui melko voimakkaita käsityksiä ja mielikuvia alueen ulkopuolisten toimesta. Asuinalueiden identiteetit muodostuvat hyvin pitkälti ihmisten arkisen elämän kannalta tärkeiden elementtien ja ominaisuuksien varaan. Elämäntilanne osoittautui yhdeksi merkittävimmäksi aluesamaistumiseen ja alueellisen identiteetin omaksumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Saatujen tutkimustulosten lisäksi vastauksista paljastui, että Seinäjoen kaupunkia ei koeta vielä yhtenäisenä. Kuntaliitoskuntien asukkaat kokevat eriarvoisuutta eivätkä miellä itseään seinäjokelaisiksi. Pelko oman alueen identiteetin menettämisestä voi estää yhtenäisen ja yhteisen kaupunki-identiteetin kehittymisen.
see all

Subjects:
Copyright information: © Jonna Löfhjelm, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.