University of Oulu

Vokaalien nativisaatiosta peräpohjalaismurteiden saamelaislainoissa

Saved in:
Author: Memonen, Mikko1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811293140
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Memonen, 2018
Publish Date: 2018-12-11
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Ylikoski, Jussi
Description:
Tutkin pro gradu -työssäni vokaalien nativisaatiota suomen peräpohjalaismurteiden saamelaislainoissa. Aineistonani on Ante Aikion (2009) väitöskirjaansa kokoama lista saamelaisista lainasanoista suomen ja karjalan pohjoisimmista murteista. Mielenkiintoisen tutkimuskohteen näistä lainoista tekee niissä yleinen etymologinen nativisaatio, jossa lainasanan äänteet kotoutetaan hyödyntäen yhteisistä kognaattisanoista havaittuja äännevastaavuuksia. Kognaattien malli kuten čalbmi ~ silmä selittää saamelaisissa lainasanoissa tapahtuneita vokaalien foneettisesti erikoisia substituutioita kuten njavvi > niva ’nopeasti virtaava kohta joessa’. Etymologisen nativisaation lisäksi tarkastelen muitakin aineistossani esiintyviä vokaalien substituutioita. Siihen motivoi se, että erilaiset lainasanojen nativisaatiostrategiat muodostavat systeemin, jonka osat voivat vaikuttaa toisiinsa. Työssäni pyrin esittelemään sekä etymologista nativisaatiota että edellä mainittua nativisaatiostrategioiden systeemiä. Tarkastelen ja lajittelen vokaalivastaavuuksia suomen lainasanojen ja niihin rinnastettavien pohjoissaamen lekseemien välillä ja arvioin, minkälaisista prosesseista ne ovat voineet syntyä. Laadin myös listauksen sekä aineistossani esiintyvistä eri etymologisista nativisaatioista että kaikista aineistoni odotuksenmukaisista, ei-morfologisista vokaalien substituutioista. Tulokseni vastaavat Ante Aikion (2007) havaintoja etymologisesta nativisaatiosta pohjoissaamen suomalaisissa lainoissa. Etymologinen nativisaatio on peräpohjalaismurteiden saamelaislainoissa yleistä ja se on toiminut samanaikaisesti muiden substituutiotyyppien kanssa yhtenä kilpailevista nativisaatiostrategioista. Etymologiset nativisaatiot 1. tavun o > u (jormi > jurmu ’syvä kohta järvessä’) ja 2. tavun i > a (áhpi > aapa ’laaja ja aava suo, avomeri’) ja u > o (skoaddu > konto ’sumu’) ovat jopa yleisempiä kuin niiden foneettiset kilpailijansa. Tutkimissani lainoissa on käytetty muitakin erikoisempia substituutioita. Vaikuttaa esimerkiksi, että ensimmäisessä tavussa suomen ä on ’’varattu’’ saamen diftongille ea, mikä on estänyt muita suomeen ä:n tuottavia mahdollisia substituutioita toimimasta, mitä voidaan pitää systeemipohjaisena nativisaatiota. Substituutio ea > ä on sekä etymologisesti että foneettisesti suboptimaalinen, mutta sen asemaan on saattanut vaikuttaa saamen suomalaislainoissa säännönmukainen substituutio ä > ea (hätä > heahti). Tällöin nativisaation malli tulee lainasanojen systeemin sisältä ja vieläpä toisesta kielestä eli kyseessä voi olla ilmiö, jota Aikio (2007) nimittää systeemin analogiaksi (systemic analogy). Tulevaisuudessa lienee aiheellista tarkastella molempien kielten lainasanoja saman systeemin osina. Kummankin kielen nativisaatiostrategiat ovat kuitenkin kuuluneet kaksikielisten puhujien kielelliseen kompetenssiin. Ehdotan myös, että jatkossa kiinnitettäisiin huomiota siihen, missä määrin etymologinen nativisaatio toimii edelleen kaksikielisten saamen ja suomen puhujien kielessä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Mikko Memonen, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.