JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on luoda kokonaiskuva oppimisilmapiirin käsitteestä ja selvittää, kuinka se kasvatustieteen tutkimuksessa ymmärretään. Lisäksi tarkoituksena on saada selville, millaisia keinoja myönteisen oppimisilmapiirin edistämiseksi alan tutkimuskirjallisuudessa esitetään. Tutkielma on toteutettu teoreettisena kirjallisuuskatsauksena, jossa päämääränä oli löytää kirjallisuudesta vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tulosten analyysi- ja esittämisvaiheissa käytän narratiivista synteesiä, jossa tutkimusmateriaalin tarkastelun tuottamat tulokset yhdistetään. Tutkimusprosessin vaiheiden tarkka kuvaaminen sekä tutkimuskirjallisuuden monipuolisuus vahvistavat tutkielman luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Tutkimuskirjallisuudessa oppimisilmapiiri ymmärretään kaikkien luokassa oppilaiden ja opettajan välillä sekä oppilaiden keskuudessa tapahtuvien ryhmäprosessien summaksi. Se on moniulotteinen konstruktio, joka käsittää koulun tai luokkahuoneen sosiaalisen, emotionaalisen, opetuksellisen, sekä fyysisen tason. Tärkeimmät tekijät myönteisen oppimisilmapiirin syntymiselle ovat koettu turvallisuudentunne, yhteisön jäseneksi kasvamista tukeva sosiaalinen ympäristö, tunnetaitojen kehittymistä tukeva emotionaalinen ympäristö, sekä toimiva oppimis- ja fyysinen ympäristö. Myös opettajan ammattitaidolla ja persoonalla on keskeinen rooli turvallisen, luottamuksellisen, yhteisöllisen ja välittävän ilmapiirin sekä avoimen vuorovaikutussuhteen mahdollistajana. Toimiva oppimisilmapiiri on myönteinen, oppilaita tukeva ja tasa-arvoinen. Positiivisella oppimisilmapiirillä on kokonaisvaltainen myönteinen vaikutus oppilaan kognitiivisiin taitoihin, koulumenestykseen, oppimiseen sekä psyykkissosiaaliseen kehitykseen ja -hyvinvointiin. Myös koettu sisäinen motivaatio oppimista kohtaan, osallistuminen, odotukset sekä kouluviihtyvyys ovat korkealla tasolla. Myönteinen ilmapiiri parantaa lisäksi oppilaiden käyttäytymistä, ennaltaehkäisee käytöshäiriöitä, levottomuutta ja kiusaamista, vähentää masennuksen sekä yksinäisyyden kokemista sekä edistää oppilaiden itsetuntoa, resilienssiä ja koettua perusturvallisuutta. Organisaatiotasolla oppimisilmapiiriä voi kehittää etenkin oppilaslähtöisen, ajanmukaisen pedagogiikan myötä. Luokkatasolla kehittämiskeinoiksi nähtiin luottamuksellisten vuorovaikutussuhteiden kehittäminen, kannustava palaute sekä positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen kouluyhteisön yhdessä laatimien toimintasääntöjen avulla. Oppimisilmapiiriä kehittäessämme tuemme samalla monipuolisesti oppilaan kasvua ja oppimista. Tutkielma on aihepiiriltään ajankohtainen ja tärkeä; oppimisilmapiiriä kehittämällä on mahdollista löytää ratkaisuja oppilaiden levottomuuden ja kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä edistää myönteisen vuorovaikutussuhteen, oppimisen ja sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä.