JultikaUniversity of Oulu repository

Tämä pro gradu -tutkielma tutkii laulajan identiteettiä ja sen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on syventyä kahden laulun ammattiopiskelijan laulamiseen liittyviin sosiaalisen vuorovaikutuksen määrittelemiin kokemuksiin, jotka heijastuvat laulajien identiteetin muodostumiseen myönteiseksi tai kielteiseksi. Minuuden ja identiteetin käsitteet ovat olleet kiinnostuksen kohteena eri tieteenaloilla viime aikoina. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana ovat minuuden ja identiteetin käsitteet musiikissa. Laulajan identiteettiä tarkastellaan vokaalisen minäkuvan, pystyvyyskäsitysten, kehollisuuden ja laulajan taiteellisen prosessin ulottuvuuksista. Tutkimuskysymykseni on: Mitkä tekijät vaikuttavat laulajan identiteetin muodostumiseen? Tutkimusote on etnografis-fenomenologinen. Tutkimuksen aineistontuotto on tehty etnografisen metodologian lähtökohdista hyödyntäen tutkimuskentän havainnointia, kenttämuistiinpanoja, haastattelua ja vapaamuotoista reflektiota. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Sisällönanalyysissä esiin nousseita teemoja on lähestytty fenomenologisen analyysin näkökulmasta kokemuksen merkitysverkostoina. Etnografinen refleksiivisyys ilmeni tutkittavien ja tutkijan kokemusten dialogina tulososiossa. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan todeta laulajan identiteetin kehittyvän prosessinomaisesti ympäristön vuorovaikutustilanteiden vaikutuksesta. Laulajan identiteetin ulottuvuudet ovat keskenään limittäisiä ja jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa. Laulun ammattiopinnot lisäävät laulajan identiteettiin ammatillisen ulottuvuuden, ja laulajan pystyyvyyskäsityksiin vaikuttavat etenkin lauluharjoitteluun ja esiintymiseen liittyvät kokemukset. Laulaminen tunteiden välittäjänä, persoonallisuuden ilmentäjänä sekä yksilöllisenä kehollisena kokemuksena tekevät laulamisesta erityisen henkilökohtaisen kokemuksen. Tulokset auttavat laulajia havainnoimaan ja käsitteellistämään laulajan identiteettiään, sekä ymmärtämään musiikillista kehitystään. Tuloksia voidaan soveltaa työkaluna musiikillisen identiteetin hahmottamisessa erityisesti laulajille, mutta myös muille muusikoille musiikin perus- tai ammatillisissa opinnoissa.