Mitkä tekijät liittyvät hoitovasteeseen hoitoresistentissä skitsofreniassa? : systemaattinen katsaus
Risku, Jenny (2018-12-17)
Risku, Jenny
J. Risku
17.12.2018
© 2018 Jenny Risku. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812193298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812193298
Tiivistelmä
Skitsofrenian hoito on haasteellista. Psykoosilääkehoito on tärkeä osa skitsofrenian hoitoa. Tutkimusten mukaan noin 20–30 % potilasta ei saa vastetta psykoosilääkehoidolle, ja tällöin kyseessä on hoitoresistentti skitsofrenia. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää hoitoresistentin skitsofrenian lääkehoitovasteeseen liittyviä tekijöitä. Näiden tekijöiden avulla voitaisiin ennustaa potilaan todennäköisyyttä saada lääkevaste ja pyrkiä siten muodostamaan yksilöllisesti tehokkain hoitokokonaisuus, jolla saataisiin mahdollisimman nopea ja tehokas apu. Tutkimukseni aineistona toimi Suzukin ym. vuonna 2011b julkaisema systemaattinen katsaus, jossa oli koottu yhteen hoitoresistenttiä skitsofreniaa koskevat kliiniset lääketutkimukset. Etsin ja kokosin yhteen Suzuki ym. (2011b) katsauksesta mukana olevista 33 alkuperäisartikkelista tulokset hoitovastetta ennustavista tekijöistä. Näistä 33:sta alkuperäisartikkelista mukaan luettiin artikkelit, joissa kaikki potilaat olivat jo tutkimuksen alkuhetkellä hoitoresistenttejä. Ennustavista tekijöistä huomioitiin sellaiset hoitovastetta ennustavat tekijät, jotka oli arvioitu ennen lääkehoidon aloittamista (mm. sosiodermografiset tekijät, oireiden vakavuus).
Tuloksia hoitovastetta ennustavista tekijöistä löytyi 10:stä alkuperäisartikkelista. Yksiselitteisiä hoitovasteeseen liittyviä ennustetekijöitä ei juurikaan löytynyt. Ainoastaan sairauden puhkeaminen myöhemmällä iällä liittyi kahden tutkimuksen mukaan parempaan hoitovasteeseen. Paranoidisen skitsofrenian ja lyhyen sairauden keston katsottiin kahdessa kolmesta alkuperäisjulkaisusta liittyvän parempaan lääkehoitovasteeseen. Yksittäisissä tutkimuksissa vähäinen masennus, varhainen hoitovaste, motorinen levottomuus, tardiivi dyskinesia ja kognition osalta käsitteellinen epäjärjestys liittyivät parempaan hoitovasteeseen. Usean tutkimuksen mukaan sukupuoli ja ikä eivät liittyneet hoitovasteeseen.
Artikkeleissa ennustetekijöiden määritelmät olivat vertailtavuuden kannalta puutteellisia. Suurimmassa osassa alkuperäisartikkeleista hoitovastetta ennustavien tekijöiden kartoittaminen oli sivuroolissa ja pääfokus oli lääkehoidon tehon selvittäminen. Tämä voi osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Lisäksi alkuperäisartikkeleissa hoitoresistentin skitsofrenian hoitovasteen määritelmät poikkesivat toisistaan, joka voi osittain vaikuttaa tuloksiin.
Hoitoresistentin skitsofrenian vakavuus, yleisyys ja hoitokustannukset huomioiden tämänkaltaisella tutkimuksella on varmasti lisätarvetta. Ennen kuin lisätutkimuksia aiheesta tehdään, olisi mielestäni kuitenkin hyvä huomioida esille tulleet epäkohdat. Esimerkiksi hoitoresistentin skitsofrenian hoitovasteelle tulisi sopia yhtenäinen määritelmä, jotta tulokset olisivat vertailtavissa keskenään, luotettavia ja siten kliinisesti käyttökelpoisia.
Tuloksia hoitovastetta ennustavista tekijöistä löytyi 10:stä alkuperäisartikkelista. Yksiselitteisiä hoitovasteeseen liittyviä ennustetekijöitä ei juurikaan löytynyt. Ainoastaan sairauden puhkeaminen myöhemmällä iällä liittyi kahden tutkimuksen mukaan parempaan hoitovasteeseen. Paranoidisen skitsofrenian ja lyhyen sairauden keston katsottiin kahdessa kolmesta alkuperäisjulkaisusta liittyvän parempaan lääkehoitovasteeseen. Yksittäisissä tutkimuksissa vähäinen masennus, varhainen hoitovaste, motorinen levottomuus, tardiivi dyskinesia ja kognition osalta käsitteellinen epäjärjestys liittyivät parempaan hoitovasteeseen. Usean tutkimuksen mukaan sukupuoli ja ikä eivät liittyneet hoitovasteeseen.
Artikkeleissa ennustetekijöiden määritelmät olivat vertailtavuuden kannalta puutteellisia. Suurimmassa osassa alkuperäisartikkeleista hoitovastetta ennustavien tekijöiden kartoittaminen oli sivuroolissa ja pääfokus oli lääkehoidon tehon selvittäminen. Tämä voi osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Lisäksi alkuperäisartikkeleissa hoitoresistentin skitsofrenian hoitovasteen määritelmät poikkesivat toisistaan, joka voi osittain vaikuttaa tuloksiin.
Hoitoresistentin skitsofrenian vakavuus, yleisyys ja hoitokustannukset huomioiden tämänkaltaisella tutkimuksella on varmasti lisätarvetta. Ennen kuin lisätutkimuksia aiheesta tehdään, olisi mielestäni kuitenkin hyvä huomioida esille tulleet epäkohdat. Esimerkiksi hoitoresistentin skitsofrenian hoitovasteelle tulisi sopia yhtenäinen määritelmä, jotta tulokset olisivat vertailtavissa keskenään, luotettavia ja siten kliinisesti käyttökelpoisia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31995]