University of Oulu

Hormonitoimintaan vaikuttavat aivolisäkkeen kasvaimet lapsilla ja nuorilla

Saved in:
Author: Aura, Lotta1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812193299
Language: Finnish
Published: Oulu : L. Aura, 2018
Publish Date: 2018-12-19
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ojaniemi, Marja
Tossavainen, Päivi
Reviewer: Ojaniemi, Marja
Kaunisto, Kari
Description:
Tässä tutkimustyössä kartoitettiin Oulun Yliopistollisen sairaalan (OYS) Lasten ja nuorten endokrinologian poliklinikan seurannassa 1984–2016 olleita potilaita, joilla oli hormonitoimintaan vaikuttava aivolisäkkeen kasvain. Takautuvasti sairauskertomuksista haettiin tiedot, aivokasvaindiagnoosin ajankohdasta, ensioireista, hoidosta ja kasvaimen vaikutuksesta seurannassa lapsen aivolisäkkeen toimintaan. Vaikutuksia arvioitiin laboratoriotuloksien perusteella: takautuvasti kerättiin insuliinin kaltaisen kasvutekijän, tyreotropiinin, follikkeleita stimuloivan hormonin, luteinisoivan hormonin, estrogeenin, testosteronin ja kortisolin pitoisuuksia. Seurantakäynneiltä kerättiin tiedot myös pituudesta, painosta ja luustoikäröntgenkuvauksesta. Mukaan tutkimukseen otettiin vastaavat tiedot 1–2 vuotta ennen hoitoon hakeutumista ja yksi vastaavanlainen sisätautien poliklinikan seurantakäynti aikuisiältä, jos potilas oli täyttänyt jo 18 vuotta. Tutkimuskohteena olivat seurannassa olleet 14 aivolisäkekasvainpotilasta, joilla kasvain vaikutti aivolisäkkeen toimintaan. Näistä potilaista 9 (64 %) oli tyttöjä ja 5 (36 %) oli poikia. Kasvaimista kraniofaryngeoomia oli kahdeksan, Langerhansin histiosytoosi-kasvaimia neljä, maligneja teratoomia yksi ja pilosyyttisia astrosytoomia yksi. Potilaiden iän keskiarvo diagnoosihetkellä oli 8,1-vuotta (SD±5.0) ja iän keskiarvo ensioireiden ilmaantuessa oli 6,9 vuotta (SD±5.2). Hoitoon hakeutumisviive hoitoon ensioireiden alkamisesta oli keskimäärin 1,3 vuotta (SD±2,0). Jokaisella potilaalla kehittyi hoitojen myötä vähintään yhden aivolisäkkeen hormonin puutos ja 8/14 potilaalla kehittyi panhypopituitarismi. ADH:n puutos oli yleisin ja vähiten oli gonadotropiinipuutoksia. Painoindeksin keskiarvo kasvaimesta riippumatta ennen hoitoa oli 22,2 (SD±4,0) ja 24 kuukautta hoidon jälkeen 29,6 (SD±4,6). Pituuden (SD-käyrä) keskiarvo kasvaimesta riippumatta ennen diagnoosia oli -1,2 (SD±1,3) ja 24 kuukautta hoidon jälkeen -0,85 (SD±1,5). Luustoikäröntgenin keskiarvo ennen hoitoa oli -1,0 (SD±1,2) ja 24 kuukautta hoidon jälkeen -1,0 (SD±1,7).
see all

Subjects:
Copyright information: © Lotta Aura, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.