University of Oulu

Murteelle kääntäminen äänne- ja muotopiirteiden ja sanaston näkökulmasta tarkasteltuna

Saved in:
Author: Pikkuaho, Iida-Emilia1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812203308
Language: Finnish
Published: Oulu : I.-E. Pikkuaho, 2018
Publish Date: 2018-12-20
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Kunnas, Niina
Description:
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen murteelle kääntämistä. Tarkastelen, noudatellaanko käännöksissä Oulun seudun murteen äänne- ja muotopiirteitä, miten murteelle kääntäminen näkyy sanastossa ja miten murteelle kääntämistä tehdään tarkasteltujen piirteiden perusteella. Tutkimusaineistona käytän Aku Ankka -sarjakuvan murrekäännöksiä, jotka ovat syntyneet ohjattua käännöskilpailua varten. Äänne- ja muotopiirteistä tarkastelen svaavokaalia, t:n heikon asteen edustusta sekä Oulun seudun murteelle stereotyyppistä nä(ä)-pronominia. Äänne- ja muotopiirteitä tarkastellessa käytän tutkimusmenetelmänä suomalaisen dialektologian ja sosiolingvistiikan pohjalta tunnistettavien piirteiden luokittelua ja ryhmittelyä. Luokittelun ja ryhmittelyn tueksi lasken piirteiden esiintymiskertoja. Sanastosta teen kvantitatiivista tarkastelua. Lasken, kuinka paljon yleiskieleen kuulumatonta sanastoa kussakin käännöksessä on. Jaan aineistoon kuuluvat murrekäännökset neljään ryhmään sen perusteella, kuinka paljon käännöksissä on yleiskieleen kuulumattomia sanoja. Lopuksi teen aineistosta tarkastelluista äänne- ja muotopiirteistä sekä yleiskieleen kuulumattomien sanojen lukumääristä kokoavan taulukon ja vertailen, miten eri tavoin murteelle kääntämistä on edellä mainittujen ryhmien käännöksissä tehty. Tulosten mukaan kaikissa käännöksissä noudatellaan melko systemaattisesti Oulun seudun murteen äänne- ja muotopiirteitä. Aineiston perusteella svaavokaali on hyvin tiedostettu murrepiirre, koska se esiintyy 98 prosentissa niistä kohdista, joissa se Oulun seudun murteessa on mahdollinen. Yhteensä kahdeksassa käännöksessä käytetään myös yhden tai useamman kerran yleiskielistä varianttia. Lisäksi aineistossa esiintyy muutaman kerran myös poikkeuksellista svaavokaalin käyttöä. Aineiston t:n heikon asteen vastineet mukailevat pitkälti aiemmin tehtyjä havaintoja. Kuitenkin t:n heikon asteen edustuksessa variaatiota on enemmän kuin svaavokaalin käytössä. Käännöksiä, joissa käytetään Oulun seudun murteelle poikkeuksellista t:n heikon asteen edustusta kerran tai kaksi kertaa on yhteensä 16. Lisäksi neljässä käännöksessä t:n heikon asteen edustukset eivät ole systemaattisesti Oulun seudun murteen mukaisia, vaan poikkeuksia on useita. Huomioin, että katoedustusta esiintyy huomattava määrä kahdessa sellaisessa äänneympäristössä, joissa aiempien tutkimusten perusteella Oulun seudun murteessa t:n heikon asteen vastineena on siirtymä-äänne. Yksikön toiseen persoonaan viitataan käännöksissä systemaattisesti tai melko systemaattisesti stereotyyppisellä nä(ä)-pronominilla. Ainoastaan yhdessä käännöksessä nä(ä)-pronominia ei esiinny lainkaan. nä(ä)-pronomini esiintyy aineistossa systemaattisesti, vaikka lähdetekstissä ei esiinny kertaakaan yksikön toisen persoonan pronominia sinä. Selvimmin käännökset eroavat toisistaan sanaston osalta. Yleiskieleen kuulumattomien sanojen määrä viestii mahdollisesti kääntäjien erilaisista murrekäsityksistä: toiset kääntäjät ovat selvästi pitäneet sanastoa tärkeänä osana murteelle kääntämistä. Aineiston perusteella näyttää myös siltä, että yleiskieleen kuulumattomien sanojen paljous on yhteydessä äänne- ja muotopiirteiden systemaattisuuden kanssa.
see all

Subjects:
Copyright information: © Iida-Emilia Pikkuaho, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.