University of Oulu

CAD/CAM-menetelmällä valmistetut suun ulkopuoliset täytteet : preparointiperiaatteet, materiaalit ja saumatiiviys

Saved in:
Author: Suopajärvi, Veli-Pekka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Dentistry
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.4 MB)
Pages: 24
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901091026
Language: Finnish
Published: Oulu : V.-P. Suopajärvi, 2019
Publish Date: 2019-01-09
Thesis type: Other thesis
Tutor: Näpänkangas, Ritva
Reviewer: Näpänkangas, Ritva
Kuoppala, Ritva
Description:

Tiivistelmä

Suun ulkopuolisella täytteellä tarkoitettaan täytteitä, jotka valmistetaan hammaslaboratoriossa hammasteknikon toimesta tai vastaanotolla CAD/CAM (computer-aided design and computer-aided manufacturing) menetelmällä (chair-side). CAD/CAM menetelmässä preparoitu hammas kuvannetaan digitaalisesti, jonka jälkeen muodostuneen kuvan avulla suunnitellaan halutun muotoinen täyte, joka jyrsitään tietokoneohjatusti keraamisesta blokista. Keraamiset materiaalit voidaan jakaa neljään ryhmään: maasälpäpohjaisiin (posliini), lasikeraameihin (leusiitti- ja litiumdisilikaatti vahvisteiset), ydinvahvisteisiin (alumiinioksidi- ja zirkonia pohjaiset) sekä yhdistelmä keraameihin (lasikeramia+zirkonia). Hammaslaboratoriossa voidaan valmistaa valamalla myös kultatäytteitä.

Suun ulkopuolisten täytteiden preparoinnissa molaarien ja premolaarien pienten kaviteettien suositeltu preparointitapa on approksimaali- ja okklusaalipinnan kattava avaus (mesiaalinen — okklusaalinen — distaalinen täyte, MOD). MOD-inlayn valmistaminen molaareihin on hyväksyttävää, jos preparoinnit kyetään pitämään kapeina, sillä mitä laajempi on isthumksen preparointi bukkolinguaali suunnassa, sitä suuremmaksi inlay-täytteen kohdistama paine kuspeihin kasvaa ja sitä todennäköisemmin kuspit voivat lohjeta. Preparoinnin syvyyden vaikutus on myös huomioitava preparointia tehdessä, sillä syvyyden kasvaessa myös kuspin mekaaninen korkeus kasvaa, tarkoittaen sitä, että kuspin momenttivarsi ja voiman momentti kasvavat, joka altistaa kuspin mekaaniselle stressille. Premolaareihin tehtävät MOD-inlayt ovat kyseenalaisia ja premolaareissa tulisikin suosia MOD-onlay-täytteitä. Onlay-täyte jakaa hampaaseen kohdistuvan purentapaineen laajemmalle alueelle, jolloin inlay-täytteiden aiheuttamaa kiilaefektiä ei pääse syntymään. Onlay-täytteitä tulisi käyttää myös tilanteissa, joissa MOD-preparoinnin isthmus on laaja tai juurihoidetuissa takahampaissa, joissa on hyväkuntoiset hammasseinämät.

Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata CAD/CAM-tekniikalla (CEREC laitteella) tehtyjen keraamisten inlay- ja onlay-täytteiden preparointeja preparointiohjeisiin. Materiaalina tutkimuksessa käytettiin Oulun kaupungin opetushammashoitolassa tehtyjä litiumdisikaattivahvisteisia lasikeramia (IPS e.max®, Ivoclar Vivadent) inlay- ja onlaytäytteitä varten hiottuja kaviteetteja sekä tehtyjä täytteitä. Kaviteettien skannaukset tehtiin Cerec AC (Dentsply Sirona) -laitteistolla ja suunnittelu inLab SW 15.1 (Dentsply Sirona) laboratoriokäyttöön tarkoitetulla suunnitteluohjelmalla.

Tutkimukseen valikoitiin satunnaisesti seitsemän (7) ensimmäiseen molaariin tehtyä kaviteettia ja täytettä. Tutkimuksen kaviteettien ja täytteiden mittaukset suoritettiin InLab SW 15.1 -ohjelmistossa olevilla mittaustyökaluilla. Kavieeteista määritettiin minimi ja maximi arvoja kaviteettien morfologista muodoista sekä tehdyn paikan paksuuksista Tutkimus osuuden löydöksinä olivat: linguaali/palatinaalisten seinämien paksuuden arvot olivat suurempia bukkaalisiin seinämiin verrattuna. Keskimäärin paikkojen okklusaalisen(kuspi ja fissuura) paksuuden arvot olivat riittäviä materiaalien vaatiman paksuuden osalta.

see all

Subjects:
Copyright information: © Veli-Pekka Suopajärvi, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.