University of Oulu

Bilingual parents : experiences of being bilingual and aspirations and plans for their children’s language development

Saved in:
Author: Karhu, Anne-Marit1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.3 MB)
Pages: 114
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901121046
Language: English
Published: Oulu : A.-M. Karhu, 2019
Publish Date: 2019-01-15
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Sääskilahti, Minna
Reviewer: Sääskilahti, Minna
Karjalainen, Magda
Description:
As a consequence of globalisation, bilingualism has become more common even in the Western world. It is likely that this will result in more families where one or both parents are bilingual. Much research has been done on bilingualism and bilingual families, but the focus of the studies tend to be on the bilingual development of the children, or on two parents who are monolingual in different languages and their strategies for bringing up their children bilingually. This thesis focuses on the bilingual parents: their experiences of being bilingual and their aspirations, plans and strategies for their own children’s language development. The goal of this thesis is not to find results that could be generalised for all bilingual parents. However, it provides an insight to the experiences, aspirations and plans of some bilingual parents. This is a qualitative study, focusing on the experiences and thoughts of the bilingual parents who have participated. All parents in the study were early bilinguals who had acquired two or more languages naturally. Most of the participants were young adults with very small children, but the study also included some persons who were a bit older and with adult children. The data was collected by asking the participants to write a narrative about their experiences of being bilingual and of their aspirations and plans for their own children’s language. One of the narratives was collected in the summer 2017 as a part of the pilot study for this thesis, and the rest during the summer and fall 2018. All the participants received a guideline paper to give them ideas of topics that could be addressed and to secure relevant data for the study. The analysis of the 10 narratives that were collected was inductive, which is characteristic in qualitative research. The analysis method used is inspired by thematic analysis and of the tradition of phenomenology. The findings from the data were organised into four main categories: Childhood and youth, Adulthood, Views, attitudes, beliefs and experiences of bilingualism and language and Own children and language, which again included several subcategories. The main findings of the study were that all the participants seemed to have a very positive attitude towards bilingualism despite the fact that some of them had met negative attitudes connected to being bilingual. There were huge variations in the schools’ attitudes towards and support of bilingualism. Several of the participants mentioned advantages of being bilingual. These were also mentioned as a reason for raising their own children to become bilingual. Most of the participants planned to raise their children bilingually, and the 1–2 participants who had not raised their children bilingually, regretted this. The strategies to carry out the plans and the aspirations for the children’s language development and language skills varied a lot.
see all

Globalisaation tuloksena, kaksikielisyys on yleistynyt myös länsimaissa. On todennäköistä, että tämän tuloksena yhä useammassa perheessä toinen tai molemmat vanhemmat ovat kaksikielisiä. Kaksikielisyyttä ja kaksikielisiä perheitä on tutkittu paljon, mutta tutkimusten fokus on yleensä lasten kaksikielisessä kehityksessä tai kahdessa yksikielisessä vanhemmassa ja heidän strategioissaan, joiden avulla tahtovat kasvattaa lapsista kaksikielisiä. Tämä tutkimus keskittyy kaksikielisiin vanhempiin: heidän kokemuksiinsa kaksikielisenä olemisesta sekä heidän tavoitteisiinsa, suunnitelmiinsa ja strategioihinsa omien lastensa kielellisen kehityksen suhteen. Tutkielman tavoitteena ei ole löytää tuloksia, jotka voitaisiin yleistää koskemaan kaikkia kaksikielisiä vanhempia. Tutkielma tarjoaa kuitenkin ymmärryksen muutamien kaksikielisten vanhempien kokemuksista sekä ajatuksista. Tämä on kvalitatiivinen tutkimus, joka keskittyy osallistuneiden vanhempien kokemuksiin. Kaikki tutkimukseen osallistuneet vanhemmat olivat aikaisia kaksikielisiä, jotka olivat omaksuneet kielensä luonnollisesti. Suurin osa osallistujista oli nuoria aikuisia, joilla oli hyvin nuoret lapset, mutta tutkimus sisälsi myös muutamia hieman vanhempia henkilöitä, joilla oli aikuisia lapsia. Tutkimusdata on kerätty pyytämällä osallistujia kirjoittamaan narratiivi omista kokemuksistaan kaksikielisenä olemisesta sekä tavoitteistaan ja suunnitelmistaan omien lastensa kielen suhteen. Yksi narratiivi kerättiin kesällä 2017 osana tutkielman piloottitutkimusta, ja loput kesällä ja syksyllä 2018. Kaikki osallistujat saivat ohjepaperin, jotta he saisivat ideoita aiheisiin, joita voisivat pohtia, ja jolla varmistettiin oleellisen datan saaminen tutkimukseen. Kymmenen kerätyn narratiivin analalyysi oli induktiivinen, mikä on tyypillistä laadulliselle tutkimukselle. Analyysimenetelmän inspiraationa oli teema-analyysi sekä fenomenologian traditio. Datasta nousevat tutkimustulokset organisoitiin neljään kategoriaan: Lapsuus ja nuoruus, Aikuisuus, Näkemykset, asenteet, uskomukset ja kokemukset kaksikielisyydestä ja kielstä sekä Omat lapset ja kieli, jotka taas sisälsivät useita alakategorioita. Tärkeimpiä tutkimustuloksia oli, että kaikilla osallistujilla vaikutti olevan positiivinen asenne kaksikielisyyttä kohtaan vaikka muutamat olivat kohdanneet negatiivisia asenteita kaksikielisyyteen liittyen. Koulujen asenteissa ja kaksikielisyyden tukemisessa oli suuria eroja. Useammat osallistujat kertoivat kaksikielisyyden eduista. Näiden mainittiin myös olevan yhtenä syynä kasvattaa omista lapsista kaksikielisiä. Useimmat osallistujat suunnittelivat kasvattavansa lapsistaan kaksikielisiä, ja ne 1–2, jotka eivät olleet kasvattaneet lapsista kaskikielisiä, katuivat tätä. Lasten kielelliseen kehitykseen liittyvien suunnitelmien ja tavoitteiden toteuttamista varten olevat strategiat vaihtelivat paljon.
see all

Subjects:
Copyright information: © Anne-Marit Karhu, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.