Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön
Hartikainen, Veera (2018-12-07)
Hartikainen, Veera
V. Hartikainen
07.12.2018
© 2018 Veera Hartikainen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901161065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901161065
Tiivistelmä
Dopamiini [4-(2-aminoetyyli) bentseeni-1,2-dioli] on keskushermostossa toimiva aivojen välittäjäaine. Arvid Carlsson osoitti vuonna 1957 että dopamiini toimii aivojen välittäjäaineena eikä vain esiasteena noradrenaliinille (Carlsson, 1993; Yeragani et al., 2010). Dopamiini syntesoidaan hermopäätteissä ventraalisella keskiaivojen peitealueella, mustatumakkeen tiiviissä osassa. Tämä osa koostuu lähes kokonaan dopamiini neuroneista (Fujii & Kudo, 2012). Lisäksi dopamiinia tuotetaan hypotalamuksen kaarevassa ytimessä sekä keskiaivoissa. Dopamiinia löytyy myös munuaisista (Ayano, 2016). Dopamiini on aivotoiminnan yksi tärkeimmistä välittäjäaineista ja se toimii useissa fysiologisissa ja patologisissa toiminnoissa. Dopamiinilla on vaikutusta etenkin liikkeiden säätelyssä, oppimisessa, muistissa sekä huumeriippuvuudessa. Välittäjäaineena dopamiini voi toimia sekä inhiboivana että eksitoivana välittäjäaineena riippuen postsynaptisesta reseptorista(Fujii & Kudo, 2012).
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32032]