University of Oulu

Kulkemista ja paikallaan olemista ilmaisevat verbit Kainuun murteen verbisanastossa

Saved in:
Author: Vattula, Laura1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.6 MB)
Pages: 37
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902021128
Language: Finnish
Published: Oulu : L. Vattula, 2019
Publish Date: 2019-02-04
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:
Tutkielmassani tarkastelen Kainuun murresanastoa verbien osalta. Tutkin, ovatko aineistossa esitetyt verbien merkitykset yhteneviä lähteiden kanssa, millaisia verbit ovat alkuperältään ja mainitaanko lähteissä lekseemin esiintymisalueeksi Kainuun murrealue. Tarkastelussa ovat siis verbien merkitykset, etymologia ja levikki. Kainuun murre tutkimuskohteena on minulle luonteva valinta, sillä olen kyseiseltä murrealueelta kotoisin ja murteet ovat aina kiinnostaneet minua. Kiinnostukseni Kainuun murretta kohtaan on juuri sen vuoksi vahva, että siinä on minulle sekä tuttuja että entuudestaan tuntemattomia piirteitä. Toinen peruste tutkia aihetta on yleinen mielenkiinto murteita kohtaan niin maallikoiden kun kielitieteilijöidenkin keskuudessa. Kainuun murrealue kuuluu savolaismurteisiin ja edelleen itämurteisiin. Murrealueen keskeisimpiä piirteitä ovat muun muassa pitkän a:n ja ä:n diftongiutuminen, diftonginreduktio ja jälkitavujen a-loppuisien vokaaliyhtymien laventuminen. Aineistoni on Minna ja Maiju Seppäsen kokoamasta Pienestä Kainuun murteen verbisanastosta, jossa on 133 verbiä merkityksineen ja esimerkkeineen. Sanaston kerääminen on aloitettu vuonna 2002 ja jatkuu yhä. Sanasto perustuu tekijöiden havaintoihin lähinnä kotimurteestaan perustuen etupäässä Hyrynsalmen ja Suomussalmen alueen murteeseen. Omaksi aineistokseni valikoituu 21 liikkumista ja paikallaan olemista ilmaisevaa murreverbiä. Aihepiirin mukaan rajaamisen lisäksi suljen aineistosta pois kaikki yleiskieliset sanat. Tutkielmani on teoriataustaltaan sosiolingvistista tutkimusta, tarkemmin alalajiltaan sanastontutkimusta. Sosiolingvistiikka on 1950-luvulla alkunsa saanut tutkimussuuntaus, joka tutkii kielen yhteyksiä yhteiskuntaan. Sanastontutkimus taas tutkii kielen sanoja, sanojen keskinäisiä suhteita ja sanojen suhdetta kielenulkoiseen maailmaan. Sanastontutkimuksessa on erilaisia osa-alueita, joista keskityn omassa tutkielmassani etymologiaan ja sanasemantiikkaan. Tutkimuksessani menettelen seuraavalla tavalla: Jaan murresanaston verbit ryhmiin, joista valitsen kaksi, joihin kuuluvat liikkumista ja paikallaan olemista ilmaisevat verbit. Karsin pois kaikki yleiskieliset verbit, jolloin 30 sanasta jää aineistokseni 21. Vertaan verbeille aineistossa esitettyjä merkityksiä sanakirjoissa kuvattuihin merkityksiin. Lisäksi tutkin lähteiden avulla sanojen etymologiaa ja levikkiä. Levikin suhteen kiinnitän erityisesti huomiota siihen, kerrotaanko sanan esiintyvän Kainuun murrealueella. Muodostan tutkimukseni tuloksista lopuksi johtopäätöksiä ja esittelen päätelmiäni muun muassa siitä, miksi kaikista sanoista ei löydy tietoja esimerkiksi etymologian suhteen. Aineiston 21 verbistä yhdeksällä on lähteiden kanssa täsmäävä merkitys. Lähteissä voi olla myös muita niin yhteneviä kuin poikkeaviakin merkityksiä. Viiden verbin kohdalla merkitykset ovat lähellä toisiaan, mutta eivät täysin yhtenevät. Neljän sanan merkitykset eroavat merkittävästi lähteistä, kun taas kolmelle lekseemille merkityksiä ei ole lainkaan saatavilla. 11 verbiä, eli hieman yli puolet, mainitaan lähteissä Kainuun murrealueella esiintyviksi murresanoiksi. 10 sanan kohdalla Kainuun murrealuetta ei mainita tai verbin esiintymisalueesta ei löydy tietoja. Vain yhdeksälle verbin etymologia oli mahdollista selvittää. Viiden etymologia palautuu suomen sukukieliin, yhden ruotsiin ja kolmen alkuperä on todennäköisesti suomen kieli.
see all

Subjects:
Copyright information: © Laura Vattula, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.