University of Oulu

Oulussa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien käsityksiä Oulun murteesta

Saved in:
Author: Kilpeläinen, Helmi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Pages: 35
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902021132
Language: Finnish
Published: Oulu : H. Kilpeläinen, 2019
Publish Date: 2019-02-04
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin Oulussa ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden käsityksiä Oulun seudun murteesta. Tutkimukseni keskeisin tavoite on selvittää, miten maallikkoinformanttien vastaukset samaan tehtävään eroavat kirjallisesti ja suullisesti tuotettuna. Pääasiallisena tutkimusaineistonani käytän kymmentä vuosina 2015 ja 2016 tehtyä Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun seudun ammattiopiston opiskelijan haastattelua. Haastattelut on tehty muutama kuukausi sen jälkeen, kun opiskelijat ovat täyttäneet kyselylomakkeen joko paperiversiona (pilottivaiheessa) tai Webropol-kyselynä. Lomakkeessa opiskelijoita on pyydetty kääntämään lauseita Oulun murteelle, ja haastattelussa heille on annettu sama tehtävä. Analyysissa vertailen kyselylomakkeessa annettuja vastauksia haastatteluissa tuotettujen muotojen kanssa ja etsin eroavaisuuksia sekä syitä niihin. Tutkittaviksi murrepiirteiksi olen valinnut kahdeksan yleisesti Oulun murteelle tyypillisenä pidettyä muotoa ja varianttia, jotka ovat yleisgeminaatio, svaavokaali, persoonapronominien variantit mää ja nää ~ sää, yksinäis-s:llinen inessiivi, jälkitavujen A-loppuisten vokaaliyhtymien variantit iA ja UA, ts-yhtymän vastine, t:n heikon asteen vastine sekä analogiset imperfektimuodot. Aineistoni ja analyysini perusteella Oulun murteen tyypillisyyksiä tuotetaan enemmän puhuttuna kuin kirjoitettuna. Varsinkin Oulun murteelle tyypillisiä 1. ja 2. persoonan pronominin variantteja mää ja nää ~ sää sekä analogisia imperfektimuotoja (esim. tekkiin, lukkiit) tuotetaan enemmän haastattelussa kuin lomakevastauksissa. Sen sijaan yksinäis-s:llisen inessiivin sekä UA- ja iA-loppuisten vokaaliyhtymien edustuminen on suurempi lomakevastauksissa kuin haastatteluissa. Aineistoni nuorimmat kielenoppaat tuottavat vähiten Oulun murteelle tyypillisiä piirteitä. Nuorten puhekielessä onkin huomattavissa siirtymistä kohti yleistyviä puhekielisyyksiä, kuten A-loppuisten diftongien monoftongiutumista, sekä paikallisten murrepiirteiden välttämistä. Esimerkiksi svaavokaali ja yksinäis-s:llinen inessiivi esiintyvät harvoin nuorimpien informanttien tuottamana. Odotuksenmukaisesti informanttien vastauksiin vaikuttaa myös heidän kotipaikkakuntansa. Oulussa vasta noin vuoden ajan asuneet informantit kokevatkin lauseiden kääntämisen Oulun murteelle paikoitellen vaikeaksi. Lisäksi Oulun seudulla pitkään asuneet ja mielestään Oulun murretta puhuvat informantit perustelevat tietyn muodon valintaa sen sopivuudella omaan kielenkäyttöönsä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Helmi Kilpeläinen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.