”Annetaan mahdollisuus ja ohjataan oikein niin aikamoisiin asioihin sitä pystyy” : luokanopettajien kokemuksia sokean oppilaan inkluusiosta
Hakasaari, Kaisa (2019-02-07)
Hakasaari, Kaisa
K. Hakasaari
07.02.2019
© 2019 Kaisa Hakasaari. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902091186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902091186
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on kuvata, millaisia kokemuksia luokanopettajilla on sokean oppilaan inkluusiosta. Inkluusioperiaatteen mukaisesti suurin osa näkövammaisista oppilaista opiskelee omassa lähikoulussa. Tutkielmassa tarkastellaan luokanopettajien kokemuksia sokean oppilaan inkluusioon vaikuttavista tekijöistä, sekä sokean oppilaan osallisuuden toteutumista yleisopetuksen ryhmässä. Lisäksi tarkastellaan millaista tukea ja ohjausta luokanopettajat ovat saaneet sokean oppilaan inkluusiossa.
Tutkielma koostuu teoriasta sekä empiirisestä osuudesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään inkluusiota sekä sokean oppilaan osallisuutta aikaisempien tutkimusten kautta. Lisäksi kuvataan koulun tukitoimia sekä sokeiden opetuksen erityispiirteitä. Empiirinen osuus koostuu kolmen yleisopetuksen luokanopettajan haastattelusta, joiden luokalla on ollut sokea oppilas. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, ja aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksissa sokean oppilaan inkluusioon vaikuttava tekijöitä olivat opettaja, ohjaaja, fyysinen ympäristö sekä käytettävissä olevat resurssit. Opettajan suhtautuminen inkluusioon sekä hänen pedagoginen toiminta olivat erittäin tärkeitä inkluusion onnistumisen kannalta. Ohjaajaa pidettiin välttämättömänä sokean oppilaan inkluusiossa, ja ohjaajan merkittävä rooli nousi esille usein tutkimuksen aikana. Sokean oppilaan osallisuus näyttäytyi erilaiselta luokkatilanteissa kuin vapaissa tilanteissa, kuten välitunnilla. Tämän tutkimuksen mukaan sokea oppilas pääsi osallistumaan luokassa ja ohjatuissa tilanteissa kuten muut, mutta vapaissa tilanteissa hän jäi usein yksin. Opettajat ilmaisivat asiasta huolensa, mutta heillä ei juurikaan ollut konkreettisia keinoja tilanteen parantamiseksi. Opettajien saama tuki ja ohjaus sokean oppilaan inkluusiossa tuli pääasiallisesti Valterin oppimis- ja ohjauskeskukselta. Opettajien saama perehdytyskoulutus Valterissa sekä ohjaavan opettajan vierailut koululla olivat tärkein tuen muoto ja asiantuntijataho, joka näyttäytyi erittäin merkittävänä tekijänä inkluusion onnistumisessa.
Tutkimuksen tulokset kuvaavat sokean oppilaan inkluusioon liittyviä tekijöitä opettajan näkökannalta, eivätkä ne ole yleistettävissä sellaisinaan. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sokeiden oppilaiden omia kokemuksia inkluusiosta sekä erityisesti osallisuuden toteutumista yleisopetuksen ryhmässä.
Tutkielma koostuu teoriasta sekä empiirisestä osuudesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään inkluusiota sekä sokean oppilaan osallisuutta aikaisempien tutkimusten kautta. Lisäksi kuvataan koulun tukitoimia sekä sokeiden opetuksen erityispiirteitä. Empiirinen osuus koostuu kolmen yleisopetuksen luokanopettajan haastattelusta, joiden luokalla on ollut sokea oppilas. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, ja aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksissa sokean oppilaan inkluusioon vaikuttava tekijöitä olivat opettaja, ohjaaja, fyysinen ympäristö sekä käytettävissä olevat resurssit. Opettajan suhtautuminen inkluusioon sekä hänen pedagoginen toiminta olivat erittäin tärkeitä inkluusion onnistumisen kannalta. Ohjaajaa pidettiin välttämättömänä sokean oppilaan inkluusiossa, ja ohjaajan merkittävä rooli nousi esille usein tutkimuksen aikana. Sokean oppilaan osallisuus näyttäytyi erilaiselta luokkatilanteissa kuin vapaissa tilanteissa, kuten välitunnilla. Tämän tutkimuksen mukaan sokea oppilas pääsi osallistumaan luokassa ja ohjatuissa tilanteissa kuten muut, mutta vapaissa tilanteissa hän jäi usein yksin. Opettajat ilmaisivat asiasta huolensa, mutta heillä ei juurikaan ollut konkreettisia keinoja tilanteen parantamiseksi. Opettajien saama tuki ja ohjaus sokean oppilaan inkluusiossa tuli pääasiallisesti Valterin oppimis- ja ohjauskeskukselta. Opettajien saama perehdytyskoulutus Valterissa sekä ohjaavan opettajan vierailut koululla olivat tärkein tuen muoto ja asiantuntijataho, joka näyttäytyi erittäin merkittävänä tekijänä inkluusion onnistumisessa.
Tutkimuksen tulokset kuvaavat sokean oppilaan inkluusioon liittyviä tekijöitä opettajan näkökannalta, eivätkä ne ole yleistettävissä sellaisinaan. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sokeiden oppilaiden omia kokemuksia inkluusiosta sekä erityisesti osallisuuden toteutumista yleisopetuksen ryhmässä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]