JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Viime vuosina puhdistamolietteen määrä on kasvanut teollistumisen sekä jätevesien puhdistustekniikoiden kehittymisen seurauksena. Esimerkiksi Suomessa puhdistamolietettä syntyy vuosittain noin miljoona tonnia, joka vastaa kuiva-aineena noin 150 000 tonnia. Puhdistamoliete sisältää arvokkaita ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Fosforivarojen vähentyessä puhdistamoliete on hyvin tärkeä fosforin lähde. Hyödyllisten ravinteiden lisäksi puhdistamoliete sisältää monia haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, patogeenejä sekä orgaanisia haitta-aineita. Tämän vuoksi puhdistamoliete on hygienisoitava ja stabiloitava ennen sen hyödyntämistä maanparannusaineena ja lannoitteena. Sopimaton puhdistamolietteen käsittely voi aiheuttaa vaaran ihmisen terveydelle.

Puhdistamolietettä voidaan käsitellä monella eri menetelmällä. Tässä tutkielmassa perehdytään yleisesti käytettyihin puhdistamolietteen käsittelymenetelmiin eli aumakompostointiin sekä mädätykseen. Kompostointi on aerobisissa olosuhteissa tapahtuva orgaanisen aineen hajoamisprosessi, jolla saadaan pienennettyä puhdistamolietteen kokonaistilavuutta sekä stabiloitua ja hygienisoitua liete niin, että sitä voidaan hyödyntää lannoitteena ja maanparannusaineena. Mädätys tapahtuu anaerobisissa olosuhteissa. Sen tuotteena saadaan uusiutuvaa energianlähdettä, biokaasua, sekä mädätysjäännöstä, joka soveltuu maanparannusaineeksi ja lannoitteeksi. Tutkielman lopuksi käsitellään puhdistamolietteen muita kehitteillä olevia hyödyntämismenetelmiä, kuten kalkkistabilointia, Kemicond käsittelyä sekä vedyn valmistamista puhdistamolietteestä.