JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tupakointi on edelleen 2010-luvulla merkittävä sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä maailmanlaajuisesti. Tupakoinnista vieroitukseen on kehitetty useita lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitomuotoja, joilla on saatu hyviä tuloksia väestötasolla. Psykoosiin sairastuneiden ja skitsofreniaa sairastavien osalta hoitotulokset ovat kuitenkin jääneet huomattavasti muuta väestöä vaatimattomimmaksi. Tässä taustalla on vaikuttamassa mm. psykoosiin sairastuneiden muita voimakkaampi nikotiiniriippuvuus, jonka taustalla vaikuttaa ympäristötekijöiden lisäksi aivojen toimintaan liittyvät bioloiset tekijät, mm. välittäjäainejärjestelmien ja hermoratojen toimintahäiriöt. Tulevaisuudessa on tarve kehittää tälle potilasryhmälle soveltuvia aiempaa vaikuttavampia interventioita tupakoinnin lopettamiseksi.

Sarjahoitona annettavalla transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (sarja-TMS, rTMS) on saatu alustavasti lupaavia tuloksia tupakoinnin lopettamisessa ja vähentämisessä niin psykoosiin sairastuneiden kuin terveidenkin tutkittavien osalta. Tekniikkaa on kehitetty aktiivisesti 2000-luvulta alkaen. Tämän syventävän tutkielman tutkimusongelmana oli arvioida olemassa olevaa tietoa rTMS:n vaikuttavuudesta tupakoinnin lopettamisessa ja vähentämisessä psykoosiin sairastuneilla potilailla. Tutkimusongelmaan vastattiin tekemällä meta-analyysi aiheesta tehdyistä satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista (RCT), joita löytyi systemaattisen kirjallisuushaun tuloksena lopulta kolme kappaletta. Systemaattinen kirjallisuushaku suoritettiin tietokannoista EMBASE, MEDLINE/Pubmed, PsycINFO ja Scopus. Aineisto analysoitiin STATA v. 13.1 -ohjelmalla. Meta-analyysin perusteella korkeataajuisella (10 Hz) rTMS-hoidolla dorsolateraaliselle prefrontaalikorteksille on tilastollisesti merkittävä vaikutus tupakoinnin vähenemiseen skitsofreniaa sairastavilla potilailla ainakin lyhyellä aikavälillä. Tuloksia ei saatu tupakoinnin lopettamisesta eikä myöskään pitkäaikaistuloksia tupakoinnin vähenemisestä, sillä yksittäisten tutkimusten seuranta-ajat olivat lyhyitä, 3–12 viikkoa. Tulokseen liittyy useita rajoituksia, keskeisenä mm. sukupuolijakauma; lähes kaikki tutkittavat olivat miehiä. Näytön vahvuus tekniikan toimivuudesta ei ole vielä riittävällä tasolla, jotta rTMS:aa voisi soveltaa kliiniseen käyttöön. Jatkossa tarvitaankin lisää RCT-tutkimuksia suuremmilla tutkittavien joukoilla, tasaisemmalla sukupuolijakaumalla ja motivaatiotekijät huomioiden tulosten analysoinnissa.

Lisäksi optimaalisten stimulaatioparametrien löytämiseksi ja intervention keston määrittämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta, jotta pitkäaikaistuloksia saataisi aikaan. rTMS-tekniikka tarjoaa todennäköisesti tulevaisuudessa käyttökelpoisen hoitovaihtoehdon tupakasta vieroittamiseen psykoosiin sairastuneilla potilailla. Vahvuutena on hoitomuodon lääkkeettömyys, mutta toisaalta haasteena suuret käyttökustannukset tekniikan osalta.