JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tarkastelen diplomityössäni 1970-luvun betonielementtikerrostaloa sen taustoista tulevaisuusvisioihin. Tutkin aihetta laaja-alaisesti: ensin talotyypin historiaa ja nykytilannetta sekä näiden jälkeen erilaisia korjaus- ja kehitysmahdollisuuksia. Jälkimmäisistä olen laatinut muutamia esimerkkiluonnoksia muutosvaihtoehtojen havainnollistamiseksi. Apuna talotyypin tarkasteluun olen käyttänyt nokialaista kerrostaloyhtiötä, As.oy Halimaantie 2:ta, jonka asukkaille ja osakkaille olen tehnyt kyselyn, haastatellut talossa kauan asuneita ja ottanut talon nykyiset pohja-, julkisivu- ja lähialueratkaisut talotyypin kehitysmuutosluonnosten lähtötilanteiksi. Taloyhtiön tilannetta ja asukkaiden kokemuksia on esitetty muillakin tavoilla työn eri osissa.

Työni alkaa menneisyys-osalla, jossa selvitän Suomen arkkitehtuurin kehittymistä 1900-luvun alun modernismin taitteesta vuosisadan loppua kohti. Tuon esiin arkkitehtuuriin vaikuttaneita ilmiöitä yleisesti, painottuen pääosin kuitenkin asuntorakentamiseen. Tämän jälkeen tarkastelen erillisenä lukuna asuntojen kehittymistä ja asumiseen liittyviä muutoksia samalla aikajaksolla. Menneisyys-osan loppuun olen listannut 1970-luvulla tyypillisesti käytettyjä rakennusosia ja rakentamisratkaisuja.

Toinen osa, nykyisyys, koostuu pääosin 1970-luvulla rakennettuihin kerrostaloihin liittyvistä tilastoista ja kyselyistä sekä niiden analysoinnista. Tarkastelen kunnittain talotyypin lukumääriä sekä sijoittuvatko ne muuttovoitto- vai muuttotappioalueille. Toisessa tilastotarkastelussa vertaan 1970-luvun kerrostaloasuntojen myyntihintoja muilla vuosikymmenillä rakennettujen asuntojen hintoihin kaupunginosatasolla, kuntatasolla, maakuntatasolla sekä koko maan tasolla. Seuraava tilasto perustuu Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin, jossa on kyselty taloyhtiöiden korjaustarpeista, toteutettavista korjaushankkeista sekä niiden rahoituksesta. Tämän avulla olen pyrkinyt kartoittamaan 1970-luvulla rakennettujen kerrostalojen nykykuntoa sekä niille tyypillisesti ajankohtaisia korjaustoimenpiteitä. Tämän jälkeen tilastot vaihtuvat haastatteluihin ja kokemuksiin talotyypin yhteisöllisyydestä 1970-luvulla sekä nykypäivänä. Päätän nykyisyys-osan pohtimalla hieman talotyypin arvoja.

Kolmas osa on työn suunnitelma- ja ideointiosa, tulevaisuus. Aloitan tämän pohtimalla kehitystyön haasteita taloyhtiönäkökulmasta sekä tuon esiin internetin keskustelufoorumeilla sekä mediassa esille tuotuja huolenaiheita 1970-luvun kerrostalojen tulevaisuuteen liittyen. Korjaus- ja kehittämistoimenpiteitä olen listannut rakennusosittain, esteettömyyden ja energiatalouden kannalta, pohtinut lisärakentamisen muotoja ja kannattavuutta sekä tutkinut alueellisen kehittämisen keinoja ja haasteita. Osasta kehitysideoita olen laatinut luonnoksia Halimaantie 2:n nykytilanteeseen verraten, osaa olen käynyt läpi yleisesti ideatasolla.

Diplomityöni tavoitteena on selvittää 1970-luvun betonielementtikerrostalon taustoja ja kehitysmahdollisuuksia, pääosin taloyhtiön näkökulmasta. Työssäni esimerkkikohteena käyttämääni Halimaantie 2:een suunnitteilla olevat korjaustoimenpiteet sekä asemani taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana ovat auttaneet hahmottamaan talotyypin kehitysmahdollisuuksia ja -tarpeita taloyhtiön näkökulmasta, sekä myös kehitykseen ja korjaukseen liittyviä käytännön haasteita.