University of Oulu

Identifying the cultural challenges of Finnish and Chinese collaboration in university education of software engineering

Saved in:
Author: Roininen, Elina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Cultural Anthropology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Pages: 94
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201903071287
Language: English
Published: Oulu : E. Roininen, 2019
Publish Date: 2019-03-08
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Heikkinen, Hannu
Ylipulli, Johanna
Reviewer: Heikkinen, Hannu
Ylipulli, Johanna
Description:

Abstract

In my thesis, I compare Chinese and Finnish software engineering (SE) educational cultures in university level. In the background, there is the education export from the Finnish University of Oulu (UO) to the Nanjing Institute of Technology (NJIT) in China. The Chinese who complete the programme will receive a Bachelor’s Degree (SE) from both universities. This thesis studies the cultural and practical challenges of collaboration between Finnish and Chinese education cultures. My goal is to discover the differences in conceptions of learning behind teaching and the reasons for these differences. The main targets to focus on are chosen teaching methods, independent information acquisition and status / relationship of teacher and students. The Chinese informants with SE studying experience at UO provided comparison between the educational cultures. Furthermore, I interviewed Finnish teachers who are going to teach at NJIT and Chinese students and teachers at NJIT. All my interviews are semi-structured theme interviews. In addition, I conducted classroom observations, both at UO and at NJIT. Research findings can be utilized when planning education collaboration between Finland and China. This study is ethnographic and theory-guided and it belongs to the field of educational anthropology. The main theories used are Mary Douglas’s Grid and Group theory (1982) and cultural theory of four ways of life (2003) by Mary Douglas, Marco Werveij and Michael Thompson. With these theories, I explain what kind of cultural factors affect an individual’s agency.

The main conclusion is that Chinese culture is hierarchic and fatalistic and Finnish culture is individualistic and egalitarian. For example, collective group pressure, high tolerance of control and hierarchy are impacting factors in Chinese culture, which is seen in individual’s agency. On contrary, individual and egalitarian culture restricts the agencies less and the tolerance for control is low. This is seen in educational cultures: Finnish education is student-centred and includes more conversations and several teaching methods. Chinese education is teacher-oriented: teaching is based mainly on lectures, right or wrong answers and lack of communication with a teacher. The practical group at NJIT gave an impression about change towards freer behaviour compared to the lectures. However, Chinese education faces challenges, such as the great number of students, lack of teachers’ time and teaching being often based on textbooks. These are some of the restricting factors for possible change efforts in teaching methods. However, also Confucianism has its effect on this; teachers are respected by listening to them and classrooms are silent, because students are used to that. Significant is that when individuals are moving e.g. from hierarchical culture towards a more individualistic one, their identity can change due to the weakening of restricting boundaries. With the globally oriented, the change is more significant and they adopt e.g. flexible teaching methods more easily, whereas the locally oriented may feel uncomfortable e.g. towards communicative teaching methods or tasks with too open instructions.

Tiivistelmä

Tutkielmassani vertailen kiinalaista ja suomalaista yliopistokoulutusta. Taustalla on Oulun yliopiston ohjelmistotuotannon koulutusvienti Kiinan Nanjingiin. Kyseessä on kaksoistutkinto, jossa kiinalaiset opiskelijat saavat ohjelmistotuotannon kandidaatin tutkinnon sekä Nanjing Institute of Technology:sta (NJIT) että Oulun yliopistosta. Tutkin millaisia kulttuurisia ja käytännön haasteita suomalaisen ja kiinalaisen koulutuskulttuurien yhteistyön välillä on. Tavoitteenani on selvittää opetuksen taustalla olevat erot oppimiskäsityksissä sekä eroja selittävät syyt. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat valitut opetusmenetelmät, itsenäinen tiedonhankinta sekä opettajan ja oppilaan suhde ja asema. Vertailupohjaa antavat kiinalaiset informantit, joilla on kokemusta ohjelmistotuotannon opiskelusta Oulun yliopistossa. Lisäksi haastattelen ohjelmistotuotannon suomalaisia NJIT:iin meneviä opettajia sekä kiinalaisia opiskelijoita ja opettajia NJIT:ssa. Kaikki haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Teen myös luokkahuonehavainnointia molemmissa yliopistoissa. Tutkimustuloksia voi hyödyntää suunniteltaessa koulutusyhteistyötä Suomen ja Kiinan välillä. Tutkimukseni on etnografinen ja teoriaohjautuva.

Tärkeimmät tutkimustulokset kertovat, että suomalainen koulutuskulttuuri on opiskelijakeskeisempää ja sisältää enemmän keskustelua ja lukuisia erilaisia opetusmenetelmiä. Kiinalainen koulutus on taas opettajajohtoista: opetus perustuu pääasiassa luentoihin, oikein ja väärin -vastauksiin ja kommunikointi opettajan kanssa on vähäistä. Harjoitusryhmä NJIT:ssa antoi viitettä käyttäytymisen muuttumisesta vapaammaksi luentoihin verrattuna. Haasteita aiheuttaa opiskelijoiden suuri määrä, opettajien ajan puute sekä opetuksen rajoittuminen usein oppikirjoihin. Nämä toimivat rajoittavina tekijöinä mahdollisille opetusmenetelmien muutosyrityksille. Taustalla vaikuttaa myös kungfutselaisuus: opettajaa arvostetaan kuuntelemalla ja luokkahuoneissa ollaan hiljaa, koska siihen on totuttu. Tärkeimpiä käyttämiäni teorioita ovat Mary Douglasin Grid ja Group teoria (1982) sekä Mary Douglasin, Marco Werveijin ja Michael Thompsonin kulttuuriteoria neljästä elämätavan mallista (2003). Teorioiden avulla selitän, millaisia kulttuurisia tekijöitä yksilön toimijuuden taustalla vallitsee. Keskeinen johtopäätös on, että kiinalainen kulttuuri on fatalistinen ja hierarkkinen ja suomalainen kulttuuri on individualistinen ja egalitaristinen. Kollektiivinen ryhmäpaine, korkea kontrollin sietokyky ja hierarkia vaikuttavat kiinalaisessa kulttuurissa, mikä näkyy yksilön toimijuudessa. Sen sijaan individualistisessa ja egalitaristisessa kulttuurissa toimijuus on vähemmän rajoitettua ja kontrollin sietokyky on alhainen. Merkittävää on, että yksilön liikkuessa esimerkiksi hierarkkisesta kulttuurista kohti individualistisempaa, hänen identiteettinsä voi muuttua, mikä johtuu toimijuutta säätelevien rajojen vapautumisesta. Globaalisti orientoituneilla muutos on merkittävämpää ja esimerkiksi joustavien opetusmenetelmien omaksuminen on helpompaa, mutta lokaalisti suuntautunut saattaa vierastaa esimerkiksi kommunikointiin perustuvia tai liian vapaita tehtävänantoja.

see all

Subjects:
Copyright information: © Elina Roininen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.