JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Elämänkatsomustiedon oppiaineessa hyvän elämän tarkastelu muodostaa yhden keskeisistä aihekokonaisuuksista. Oppilaan omaa eettistä kasvua ja pohdintaa pyritään tukemaan etiikan teorioihin nojaten. Normatiivisen etiikan teoriat tarjoavat vaihtoehtoja sille, miten ihmisen tulisi toimia hyvää elämää tarkasteltaessa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostui kolmesta normatiivisen etiikan teoriasta: hyve-etiikasta (teleologia), seurausetiikasta (konsekventialismi) ja velvollisuusetiikasta (deontologia). Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää oppikirjojen teksteistä normatiivisen etiikan teorioihin viittaavat tekstit ja tarkastella miten teorioita on käytetty oppikirjojen teksteissä. Motivaatio tutkimukselle on sidoksissa elämänkatsomustiedon oppiaineen kehittämistarpeisiin. Tutkimuskysymyksiä tutkielmassa oli kaksi: Miten normatiivisen etiikan teorioiden käyttö jakaantuu oppikirjoissa? Miten eksplisiittisyys ja implisiittisyys rakentavat oppikirjojen normatiivisen etiikan sisällöt?

Aineistona tutkielmassa oli neljä yläkoulun elämänkatsomustietoon tarkoitettua oppikirjaa. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistoa analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Oppikirjojen tekstit käytiin läpi huolellisesti. Aineistoa klusteroitiin ja redusoitiin normatiivisen etiikan teorioiden viitekehyksessä. Analyysin avulla tutkittiin tekstien implisiittisyyttä ja eksplisiittisyyttä. Teorioiden lukumäärällistä esiintymistä aineistossa tarkasteltiin frekvenssianalyysin avulla. Frekvenssianalyysin analyysiyksikkönä oli virke.

Tutkimuksen tulosten mukaan oppikirjoissa painotetaan normatiivisen etiikan teorioista hyve-etiikka sekä seurausetiikka. Velvollisuusetiikka on osana oppikirjojen tekstejä, mutta jää selkeästi vähemmälle huomioille. Normatiivisen etiikan tekstit liittyvät pääosin oppilaiden arkielämän ilmiöihin. Oppikirjojen tekstit olivat suurelta osin implisiittisiä. Implisiittisyys jättää lukijan tai opettajan vastuulle etsiä aiheesta perustellumpaa tietoa. Yksi oppikirjoista käsitteli kaikkia kolmea teoriaa eksplisiittisesti ja teksteissä avataan käsitteiden sisältöä lukijalle perustellen ja esimerkein.

Elämänkatsomustiedon oppiaine on oppilasmäärältään pieni ja oppikirjoja on tarjolla vähän. Oppikirjojen teksteissä tarkasteltiin normatiivisen etiikan teorioita monipuolisesti. Tekstien implisiittinen ja tiivis tapa ilmaista asioita johti useissa tapauksissa tekstin tulkitsemisen ja ymmärtämisen vaikeuksiin. Oppikirjojen esimerkeistä puuttuivat internetin käyttöön liittyvät eettiset haasteet, jotka ovat luultavasti osa lasten ja nuorten arkea.