JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa olen tarkastellut kemiläisten ja rovaniemeläisten nuorten murrehavaintoja ja suhtautumista jälkitavujen vokaalienväliseen h:hon. Tutkielmani on kansanlingvistinen, koska sen kohteena ovat maallikoiden murrekäsitykset. Tutkielmani tavoitteena on ollut tutkia, millaisia havaintoja nuorilla on omasta murteestaan ja millaisia asenteita ja stereotypioita h:hon liittyy. Olen kerännyt tutkielmani aineiston loppuvuodesta 2017 sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella, joka on sisältänyt avoimia kysymyksiä, asenteita mittaavia asteikkoja ja arvioitavan murrenäytteen. Kyselyyn on osallistunut Kemissä 49 lukiolaista ja Rovaniemellä 40 lukiolaista. Nuorten kirjoittamia vastauksia olen tarkastellut sisällönanalyysin avulla, mutta Likertin asteikon ja Osgoodin asteikon tuloksia olen analysoinut määrällisten menetelmien avulla.

Tutkielmassani on selvinnyt, että suurin osa nuorista ajattelee puhuvansa murretta edes jonkin verran. Kemiläisnuoret suosivat käyttämästään murteesta nimitystä Kemin murre, kun taas rovaniemeläisnuoret käyttävät nimitystä Lapin murre. Nuorten mainitsemista murrepiirteistä yleisimpiä ovat 1. ja 2. persoonan pronominit, yleisgeminaatio ja svaavokaali. Kemiläiset kuitenkin pitävät persoonapronominien murteellisina variantteina pronomineja mä(ä) ja sä(ä) ja rovaniemeläiset pronomineja mie ja sie. Kemiläiset eivät mainitse jälkitavujen vokaalienvälistä h:ta kertaakaan, mutta rovaniemeläisistä niin tekee muutama. h:n käyttöalueina nuoret pitävät pääosin Pohjois- ja Länsi-Lappia, mutta kemiläiset nimeävät enemmän paikkakuntia kuin rovaniemeläiset. Rovaniemeläiset kertovat kuitenkin kuulevansa h:ta enemmän kuin kemiläiset. Enemmistö nuorista ei ajattele käyttävänsä h:ta lainkaan, mutta jotkut käyttävät sitä joskus tai silloin, kun tarkoitus on vitsailla. Yleisin syy h:n käyttämättömyyteen on, että piirrettä ei ole koskaan opittu lähipiiristä. Lisäksi jotkut nuorista eivät käytä h:ta, koska he suhtautuvat siihen negatiivisesti.

Myös Likertin asteikon ja Osgoodin asteikon vastausten perusteella h:hon suhtautuminen on melko negatiivista, sillä monet nuoret liittävät siihen sellaisia ominaisuuksia, kuten vanhanaikainen ja typerä. Kemiläiset suhtautuvat h:hon rovaniemeläisiä negatiivisemmin, mutta toisinaan nuorten suhtautuminen on myös hyvin neutraalia. Yhteistä Kemin ja Rovaniemen nuorille on se, että asenteet h:ta kohtaan eivät ole yhtä jyrkkiä kuin h:n käyttäjiin liittyvät stereotypiat. h:ta pidetään selvästi vanhojen maalaisten miesten piirteenä, minkä vahvistaa myös murrenäytteen arviointi. h on nuorten keskuudessa saanut hyvin leimallisen aseman, minkä vuoksi enemmistö nuorista vaikuttaa vieraantuneen h:sta. Siksi h voi lopulta kadota Kemin murrealueelta kokonaan. Suhtautumisessa on kuitenkin yksilökohtaisia eroja, sillä omat havainnot vaikuttavat siihen, miten h:hon suhtaudutaan.

Tutkielmani antaakin kansandialektologiselle tutkimukselle lisää tietoa siitä, miten nuoret suhtautuvat oman murrealueensa yksittäiseen murrepiirteeseen. Kemin murrealueelta tarvitaan kuitenkin edelleen lisää tutkimustietoa.