University of Oulu

Maahanmuuttajaopiskelijoiden käsityksiä suomen kielestä

Saved in:
Author: Ahonen, Mona1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Pages: 67
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201904091445
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Ahonen, 2019
Publish Date: 2019-04-10
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kunnas, Niina
Reviewer: Kunnas, Niina
Saviniemi, Maija
Description:

Tiivistelmä

Tässä sivuaineen tutkielmassani tarkastelen Oulussa peruskoulua suorittavien nuorten ja aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden käsityksiä suomen kielen osaamisen merkityksestä ja kielen käyttämisestä. Lisäksi tutkin, mitkä suomen kielen osa-alueet opiskelijat kokevat helpoiksi ja mitkä vaikeiksi. Tutkimusaineistoni on kerätty kyselylomakkeiden avulla, ja se koostuu 42:n maahanmuuttajaopiskelijan vastauksista. Tutkimuksen informantit ovat kotoisin Afganistanista, Eritreasta, Irakista, Kongosta, Somaliasta ja Syyriasta. Tutkielmani edustaa kansanlingvistiikkaa, joka tarkastelee maallikoiden kielikäsityksiä. Aineistoni olen analysoinut sekä sisällönanalyysia että aineiston kvantifiointia hyödyntäen.

Tutkimukseni tulokset osoittavat, että informantit pitävät suomen kielen osaamista todella tärkeänä. Suomen kielen osaamisen merkitys perustuu siihen, että informantit haluavat asua Suomessa jatkossakin ja he haluavat päästä jatko-opiskelemaan sekä töihin. Suomen kieltä tarvitaan oman elämän hallintaan sekä ihmissuhteiden luomiseen että ylläpitämiseen. Suomen kielen osaaminen mahdollistaa siten omien tulevaisuudensuunnitelmien toteuttamisen ja yhteiskuntaan integroitumisen. Suomen kieli on informanteille merkityksellinen, koska sitä tarvitaan elämän jokaisella osa-alueella. Opiskelijat pitävät suomen kielen helpoimpina osa-alueina lukemista, kirjoittamista ja puhumista, kun taas vaikeimmat kielen osa-alueet ovat kielioppi, kirjoittaminen ja puhuminen. Opiskelijat suhtautuvat suomen kielen puhumiseen melko myönteisesti. Kielen puhumista ei pidetä kovin vaikeana eikä helppona.

Tulosten perusteella käsitys siitä, että suomen kieli olisi erityisen vaikea kieli oppia, ei näyttäisi pitävän paikkaansa. Opiskelijat kokevat, että suomalaiset reagoivat yleensä heidän suomen puhumiseensa melko hyvin. Moni kokee, että suomalaisten reaktiot ovat myönteisiä ja suomalaiset esimerkiksi kannustavat maahanmuuttajaa puhumaan suomea. Toisaalta osa opiskelijoista kokee, että suomalaisten reaktiot vaihtelevat hyvistä huonoihin ihmisestä riippuen. Tavallista myös on, että suomalainen puhuu maahanmuuttajalle englantia tai käyttää sitä keskustelun apukielenä. Opiskelijat asennoituvat pääsääntöisesti hyvin suomen kielen opiskeluun ja haluavat oppia lisää suomea. Enemmistö opiskelijoista ajattelee, että maahanmuuttajan tulee osata suomen puhekieltä. Suurin osa informanteista pitää äidinkieltään tärkeämpänä kuin suomen kieltä, ja noin puolet informanteista kokee olevansa suomalaisia. Noin kaksi kolmasosaa opiskelijoista pitää ärsyttävänä sitä, että suomalainen puhuu heille englantia, mutta toisaalta enemmistö on sitä mieltä, että suomalaiset puhuvat heidän kanssaan yleensä suomea. Vajaa puolet opiskelijoista on sitä mieltä, että suomalaiset eivät aina ymmärrä heitä. Lähes yksimielisesti opiskelijat ovat sitä mieltä, että he tarvitsevat suomen kieltä Suomessa ja suomen kielestä on heille hyötyä tulevaisuudessa.

Tutkimustulokseni antavat tärkeää tietoa maahanmuuttajien kielikäsityksistä ja -asenteista. Näitä tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi S2-opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Mona Ahonen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.