University of Oulu

Silmän etuosan uveiittien komplikaatiot aikuisväestössä Pohjois-Suomessa 2008–2017

Saved in:
Author: Hirn, Iida1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Pages: 22
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201904131482
Language: Finnish
Published: Oulu : I. Hirn, 2019
Publish Date: 2019-04-15
Thesis type: Other thesis
Tutor: Hautala, Nina
Siiskonen, Mira
Reviewer: Hautala, Nina
Kubin, Anna-Maria
Description:

Tiivistelmä

Tutkimukseni käsittelee anteriorista uveiittia eli silmän etuosan silmänsisäistä tulehdusta. Anterioriseen uveiittiin liittyy tulehdusmuutoksia värikalvolla, etukammiossa ja/tai sädekehässä.

Tutkimus on retrospektiivinen tutkimus, jossa tavoitteena oli tutkia silmän etuosan uveiittien lisäsairauksia ja näön heikentymistä aikuisväestössä. Aineistoon valittiin potilaat Oulun yliopistollisen sairaalan Esko-potilastietojärjestelmästä ICD-10 tautiluokitusjärjestelmän diagnoosien H20.0 (Akuutti, puoliakuutti tai uusiutuva iriitti) ja H20.1 (Pitkäaikainen värikalvon ja sädekehän tulehdus) perusteella aikaväliltä 1.1.2008–31.12.2017. Kyseisenä aikana seurannassa oli aikuispotilaita yhteensä 2089, joista syventävien opintojen tutkielmaan valittiin 300 potilaan otos satunnaisesti. Otoksen potilaskertomuksia löytyi Esko-potilastietojärjestelmästä vuodesta 1998 lähtien ja potilaiden tietoja kerättiin koko heidän uveiittisairaushistorian ajalta. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla.

Anatomisen luokittelun mukaan iriittejä sairastavia potilaita oli 225 (75 %). Iridosykliittiä sairasti 19 potilasta (6 %). 56 (19 %) potilaan kohdalla selkeää luokittelua joko iriittiä tai iridosykliittiä sairastavien ryhmään ei voitu tehdä. Potilaista 172 (57 %) oli naisia ja 128 (43 %) miehiä. Ensimmäisen kerran sairastuessaan anterioriseen uveiittiin potilaiden iän keskiarvo oli 46,4 ± 17,8. Akuuttia anteriorista uveiittia sairasti 55 potilasta (18 %), uusiutuvaa eli rekurrenttia uveiittia 61 potilasta (20 %) ja kroonista uveiittia 184 potilasta (61 %). Yksi tai useampi uveiitin lisäsairaus oli 199 potilaalla (66 %) ja 101 potilaalla (34 %) ei ollut lisäsairautta. Kaihia esiintyi 178 potilaalla (59 %), glaukoomaa 94 potilaalla (31 %), makulaturvotusta 48 potilaalla (16 %), papillaturvotusta 17 potilaalla (6 %), bandkeratopatiaa 16 potilaalla (5 %) ja lasiaisen irtaumaa 13 potilaalla (4 %). Riskitekijät lisäsairauksille olivat krooninen taudin kesto (OR=4,6) ja ikä (OR=1,027 yhtä ikävuotta kohden). 71 % (n=142) lisäsairauksista hoidettiin operatiivisesti.

Anteriorisessa uveiitissa on lukuisia lisäsairauksia, jotka monet heikentävät näköä. Riskitekijöitä näön heikentymiseen ovat lisäsairauksien lisäksi niistä aiheutuvat leikkaukset. 45 potilaalla (15 %) toisen tai molempien silmien visukset olivat alle 0,05 tutkimusjakson viimeisellä käynnillä. Vähintään toisen silmän sokeudelle riskitekijöitä olivat ikä (OR=1,021 yhtä ikävuotta kohden), krooninen taudin kesto (OR=4,1), kaikki silmään kohdistuneet leikkaukset (OR=11,8), kaihileikkaus (OR=10,2), glaukoomaleikkaus (OR=4,1), sarveiskalvon siirto (OR=39,1), kaihi (OR=19,1), glaukooma (OR=7,7), bandkeratopatia (OR=8,9) ja kortisoniresponderius (OR=3,0).

see all

Subjects:
Copyright information: © Iida Hirn, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.