JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielmani aiheena on naisiin kohdistuvasta väkivallasta selviytymisen kulttuuriset mallit. Tutkimukseni on tehty pro gradu -työnä Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kulttuuriantropologian oppiaineeseen. Tavoitteenani on selvittää, minkälaisena naiset kertovat tarinansa väkivallan tilanteesta ja siitä selviytymisestä sekä analysoida kulttuurisia malleja naisiin kohdistuvasta väkivallasta selviytymisestä. Pohdin myös, löytyykö tarinoista väkivaltakulttuuria ylläpitäviä piirteitä. Selvitän, minkälaista tarinaa näiden väkivallasta selviytymisen kulttuuristen mallien avulla tahdotaan väkivallasta selviytymisestä kertoa. Sovellan tutkimukseeni narratiivista näkökulmaa sekä kognitiivisen antropologian kulttuurisia malleja. Olen tarkastellut tutkimuskysymyksiä kokemuskertomuksista koostuvan tarina-aineiston avulla. Keräsin osan analysoimistani tarinoista anonyymina kirjoituspyyntönä sekä päätin käyttää oman keräämäni aineiston lisäksi Naisten Linjan Jaa salaisuus -kampanjan tarinoita. Jaoin Google Forms -kyselypohjalla muotoillun anonyymin kirjoituspyynnön sähköpostilla useisiin eri paikkoihin. Nyyti Ry jakoi kirjoituspyyntöni sosiaalisessa mediassa Facebook -sivuillaan syksyllä 2018. Kirjoituspyynnön avulla keräsin neljä tarinaa. Naisten Linjan Jaa salaisuus -kampanjasta valitsin neljätoista tarinaa. Aineistosta nousivat esille vaihtelevat väkivallan tilanteet ja muodot, joille yhteistä oli väkivallan paheneminen ajan myötä. Väkivallan tilanteen kehittymiselle pyrittiin keksimään erilaisia selityksiä syyttäen väkivallan tekijää tai kyseenalaistamalla omaa käyttäytymistä. Aineistosta löytämäni kulttuuriset mallit ovat: pärjäävän naisen malli, suojelevan äitiyden malli sekä kodin hengettären malli. Aineiston perusteella voi päätellä, että tietynlaiset odotukset ja toiveet oikeanlaisesta käyttäytymisestä miehen ja naisen roolissa ohjaavat edelleen yksilöiden toimintaa sekä käyttäytymistä väkivallan tilanteessa sekä sen jälkeen. Väkivaltaa siedetään ja asiasta pyritään vaikenemaan, jotta ei paljastettaisi heikkoutta. Väkivallan tarinoista on nähtävissä väkivaltakulttuuria ylläpitäviä rakenteita sekä piirteitä. Näitä rakenteita ovat esimerkiksi tyypilliset piirteet naisten siveyden korostamisesta, hyvänä naisena olemisesta ja asioista vaikenemisesta. Näiden piirteiden tiedostaminen voi auttaa väkivallan tilanteen tunnistamisessa ja siitä selviytymisessä. Mitä enemmän väkivallan tilanteen takana olevista rakenteista tiedetään, sitä paremmin ne voidaan tiedostaa ja tilanteeseen voidaan puuttua ajoissa. Tarinoissa on nähtävissä myös pyrkimystä juurtuneiden käsitysten rikkomiseen ja niissä kannustetaan avun hakemiseen. Naisiin kohdistuvan väkivallan aiheesta puhuminen, kirjoittaminen ja asian tutkiminen tuo esiin ilmiötä ja näin aiheesta ja siihen liittyvistä kokemuksista vaikenemisen kaavaa saadaan rikottua. Väkivaltaan liittyvää tietoisuutta tulisi lisätä kaikissa yhteiskunnan elimissä, jotta voisimme ehkäistä mahdollisia väkivallantekoja paremmin. Väkivaltaa voidaan ehkäistä esimerkiksi tiedottamalla väkivallasta yhä enemmän ja kehittämällä uusia matalan kynnyksen palveluita avun hakemiseen.