JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Paluumuutto on monitahoinen prosessi, joka voi olla jopa haastavampi kuin ulkomaille muutto. Muuttuneet olosuhteet vaativat sopeutumista monessa suhteessa ja paluushokki voi olla raskas. Palaaja kokee usein vierautta suhteessa ”kotimaan” väestöön erilaisten kokemustensa takia. Kuitenkin erityisyys voi jäädä tietoisesti tai tiedostamatta piiloon. Paluumuutto ja sen haasteet koskettavat myös lapsia.

Paluun jälkeisellä kouluvalinnalla on merkitystä. Suomalaisessa kontekstissa sopeutumisen kannalta voidaan nähdä hyvänä siirtyä lähikouluun, mutta toisaalta koulumuodon säilymistä pidetään myös hyödyllisenä. Paluumuuttajalapsen palatessa kouluun paluun jälkeen taustalla vaikuttavat esimerkiksi paluuseen liittyvät sosiokulttuurisen ja psykologisen sopeutumisen prosessit, samoin kuin identiteettiin ja vertaissuhteisiin liittyvä sopeutuminen ja niihin mahdollisesti liittyvät haasteet sekä paluushokki. Opettajan on hyvä tuntea taustavaikuttajia, sillä ne voivat vahvastikin vaikuttaa oppilaan toimimiseen koulussa. Paluumuuttajaoppilaan opettajalta vaaditaan myös kiinnostusta lapsen taustaa kohtaan, samoin avoimuutta, kärsivällisyyttä ja herkkyyttä.

Paluumuutto ei välttämättä ole kaikille vaikea eikä se välttämättä aiheuta haasteita koulussa. Paluumuuttajalasten koulusuoriutuminen voikin olla hyvää. Kuitenkin muutto on iso asia lapsen elämässä. Sopeutuminen sekä koulun kontekstissa erilaiseen koulukulttuuriin totuttelu todennäköisesti vaatii aikaa. Lapsen tarpeisiin vastaaminen voi tarkoittaa myös tukitoimia. Paluumuuttajalapset voivat tarvita tukea kielen kanssa: tuki-, erityis- tai S2-opetus voivat olla tarpeen. Vertaissuhteissa paluumuuttajalapsi voi tarvita tukea tullakseen osaksi ryhmää ja saadakseen kavereita. Paluumuuttajalapsella voi kipuilla identiteettinsä kanssa, ja tähän lapsi voi tarvita aikuisen tukea. Myös käytännön asioissa on hyvä antaa ohjausta ja tutustuttaa lapsi koulun käytänteisiin, sillä koulun tai arjen tavat eivät ole välttämättä tuttuja. Tiedollisilta ja taidollisilta valmiuksiltaan paluumuuttajalapsi voi olla hyvin erilaisella tasolla kuin paikalliset vertaisensa. Tällöin on tärkeää täyttää oppilaan tiedollisia ja taidollisia aukkoja, mutta toisaalta voi olla tarve tarjota sopivia haasteita, jotta oppilas motivoituu koulunkäyntiin.

Remigrant children’s daily life and support at school

Abstract

Remigration is a complex process that can be even harder than moving abroad. Circumstances have changed and one needs to adjust to them in many relations. Reverse culture shock can be tough. Often returnee feels unfamiliarity in relation to the people of the “home” country because of one’s different experiences. This otherness may be left hidden conciously or unconsiously. Remigration and its challenges also affect on children.

Choosing school after remigration matters. In Finnish context it seems useful for the adjustment to go to the basic Finnish school but on the other hand it is useful to maintain the school system the same. When remigrant child returns to school after moving back there are many things influencing on the background. There is sociocultural and psychological adjustment and adjustment on peer relationships and identity. Challenges on them might occur and reverse culture shock usually affect on returnees. It is useful that the teacher of the child is aware of these things because they may have a strong impact on child’s behavior at school. Teacher who teaches remigrant children must have a lot of interest on child’s background, a lot of openness, patience and sensitivity.

Remigration is not necessarily hard for everyone or it doesn’t necessarily cause challenges at school. Remigrant children’s school accomplishment can be good. However, moving is major thing in child’s life and it takes time to a adjust. In a context of school, the different school culture is something that one needs usually time to get used to. Answering to child’s need might also mean measure of support. Remigrant children may need support with the language: remedial instruction, specialized tuition or S2-teaching. On peer relationships remigrant child may need help on becoming a part of a group and getting friends. Remigrant child might have identity crisis and one might need adults support on the matter. On daily practice it might be useful to offer guidance because everyday manners and manners at school are not necessarily familiar. Remigrant child might have very different intellectual and practical skills than the peers. It is important to fill the gaps but on the other hand there also might be a need to offer more demanding learning contents so that the pupil finds motivation to school work.