JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkin pro gradu -tutkielmassani anastamista tarkoittavien verbien rosvota, ryöstää, ryövätä ja varastaa syntaktista käyttöä ja semantiikkaa. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, onko valitsemieni verbien argumenttirakenteessa ja merkityksessä eroja, ja jos eroja on, millaisia ne ovat. Tutkimukseni teoriatausta on kognitiiviseen kielitieteeseen kuuluva kognitiivinen semantiikka, jossa merkityksellä on keskeinen asema. Kognitiivisessa kielitieteessä synonymiaa ei pidetä mahdollisena, vaan muutos muodossa tarkoittaa aina myös muutosta merkityksessä.

Keräsin tutkimukseni aineiston Kielipankin Korp-korpuksessa olevasta Suomi24-korpuksesta. Aineistoni koostuu yhteensä kuudestasadasta virkkeestä, ja se sisältää 150 virkettä tai lausetta jokaista verbiä kohden. Valitsemani verbit ovat lauseissaan finiittisiä, eli ne ovat lauseidensa pääverbejä. Anastusverbit ovat valenssiltaan kolmipaikkaisia, eli ne saavat prototyyppisessä tilanteessa seurakseen kolme täydennystä: subjektin (kuka anastaa), objektin (mitä anastetaan) ja ela- tai ablatiivisijaisen adverbiaalitäydennyksen (keneltä tai mistä anastetaan). Käytän näistä tutkielmassani nimityksiä x-, y- ja z-argumentti, jotka perustuvat Anneli Pajusen Argumenttianalyysiin (2001). Todellisessa kielenkäytössä argumenttien määrä voi vaihdella, koska tilanteen kielentäjä voi vaikuttaa siihen, mitä elementtejä hän tuo tilanteesta kielellisesti esiin. Tämä on huomion ikkunoimista.

Analysoin verbien argumenttirakenteita siitä näkökulmasta, mitä argumentteja niille on annettu ja mitkä argumentit on jätetty kielentämättä. Tuloksissa selvisi, että eniten kaikille verbeille kielennettiin y-argumentteja ja vähiten z-argumentteja Verbit saivat keskimäärin saman verran argumentteja, mutta niiden keskinäiset määrät vaihtelevat: rosvota ja varastaa saavat enemmän z argumentteja ja vähemmän y-argumentteja kuin ryöstää ja ryövätä. Tuloksiin vaikuttaa se, että ryöstää ja ryövätä saavat usein ihmis- tai sijaintitarkoitteisia y-argumentteja, jotka tavallisesti kielennetään z-argumentteina.

Toinen tutkimuskysymykseni oli, millaisia merkityseroja verbeillä on. Semanttisessa analyysissa kiinnitin huomiota kielennettyjen tilanteiden osallistujien merkityksiin. Rosvota saa useimmin anastajakseen poliittisen toimijan ja anastuksen kohteeksi rahan. Ryöstää-verbin anastaja on useimmin ihmistarkoitteinen tai valtio ja anastuksen kohteena ihmistarkoitteinen omistaja tai raha. Ryövätä-verbin anastajana toimii usein valtio tai poliittinen toimija, ja anastuksen kohde on raha. Varastaa-verbin anastaja on usein ihmistarkoitteinen ja anastuksen kohde on esine tai raha. Kaikkien verbien kuvaamien anastuksien uhreiksi on useimmin kuvattu ihmistarkoitteinen olio tai valtio. Erityisesti varastaa-verbin anastuksen uhriksi kielennetään ihmistarkoitteinen olento. Verbien välisistä merkityseroista esiin nousee ryöstää-verbin kyky saada y-argumentikseen se, keneltä anastetaan, ja varastaa-verbin vaatimus sille, että anastuksen kohteeksi kielennetty entiteetti siirtyy konkreettisesti anastajan haltuun. Rosvota ja ryövätä ovat argumenttiensa semantiikalta hyvin samankaltaisia. Tutkimukseni tarjoaa lisätietoa lähimerkityksisten verbien sisäisestä työnjaosta.