University of Oulu

Learning outcomes : revised Bloom’s taxonomy and critical thinking in two examples of unit design

Saved in:
Author: Eskelinen, Satu1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, English Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.7 MB)
Pages: 73
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905031584
Language: English
Published: Oulu : S. Eskelinen, 2019
Publish Date: 2019-05-09
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kuure, Leena
Reviewer: Kuure, Leena
Tumelius, Riikka
Description:

Abstract

This Master’s Thesis ‘Learning Outcomes: Revised Bloom’s Taxonomy and Critical Thinking in Two Examples of Unit Design’ introduces two different theoretical approaches in learning theory. Both theories discussed in this work were used for creating course plans for student activities but while they shared partly the same methodology they had different approaches in the way they approached the material in depth. In Finland, the Revised Bloom’s Taxonomy is generally referred to as Andersonin ja Krathwohl Taxonomy.

The idea for this paper was first raised during an online teacher training course at the University of Oregon while studying ‘Critical Thinking in Language Learning and Teaching’. During the course the basic set of theory, Elements of Thought and Intellectual Standards, and the Paul-Elder Critical Thinking Framework were used in the course assignments. Critical Thinking functions also as a method for improving one’s thinking through the previously mentioned elements and for example ‘Intellectual Traits’. Personally, Critical Thinking as studied during the course, felt like a positive approach to learning, teaching and personal development in objectivity.

A couple of years later I came across part of the same terminology while I was involved in an Erasmus + project ‘Learning units for students in an international setting for floristry’. The project included creating learning units, taking part in the pilots and student activities. The learning units were formed using the European Qualifications Framework for Life Long Learning. The Framework follows the classification for learning outcomes which in turn are defined by Knowledge, Skills and Competence. The theoretical background for these three concepts is based on Revised Bloom’s Taxonomy.

The original approach, Revised Bloom’s Taxonomy, is one of the most influential methods (at present time) for describing learning, teaching and assessing through educational objectives. Revised Bloom’s taxonomy approaches learning and acquisition from two dimensions: cognitive process and knowledge. These two dimensions have stages which get harder to learn the higher they get in the matrix the model creates. The meeting point describes the expected learning outcome which once again leads back to European Qualifications Framework.

The target in my work has been to show the connections between Critical Thinking and Revised Bloom’s Taxonomy and how the influential European Qualifications Framework is sharing features of these methods. The Finnish National Qualifications Framework follows the same agreed theoretical standards in curriculum design and my aim has been to bring the particular features described in my paper visible and easier to approach for other teaching professionals as well.

Oppimistulokset : uudistettu Bloomin taksonomia ja kriittinen ajattelutapa — kaksi esimerkkiä tutkinnonosan suunnittelussa

Tiivistelmä

Maisterintutkintoni lopputyö ”Oppimistulokset: Uudistettu Bloomin Taksonomia ja Kriittinen Ajattelutapa — kaksi esimerkkiä tutkinnonosan suunnittelussa” tuo esille kaksi erilaista oppimisteorioiden teoriasuuntausta. Molempia näistä tässä työssä esitellyistä lähestymistavoista käytettiin pohjana opiskelijoille suunniteltujen tutkinnonosien työstämisessä, mutta vaikka kyseiset teoriat jakavat osittain samaa teoriataustaa, niiden lähestymistavat eroavat materiaalin syvyysnäkökohdan tulkinnassa. Uudistettu Bloomin taksonomia tunnetaan Suomessa paremmin Andersonin ja Krathwohlin taksonomiana.

Alkuperäinen ajatus lopputyöni aiheesta kehittyi opiskellessani opettajille tarkoitetulla Oregonin yliopiston järjestämällä internetkurssilla ”Kriittinen ajattelutapa kielten oppimisessa ja opettamisessa”. Kurssin aikana tutustuttiin teorian perusteisiin, ’Elements of Thought’ ja ’Intellectual Standards’, sekä Paul-Elderin kriittisen ajattelutavan malliin, jotka toimivat myös pohjana kurssitehtävien suorittamisessa. Kriittistä ajattelutapaa voidaan käyttää myös henkilökohtaisen ajattelun uudistamisessa aiemmin mainittujen teoriaperusteiden ja esimerkiksi menetelmän esittelemän ’Intellectual Traits’ kautta. Minulle itselleni kurssin aikana esitelty kriittisen ajattelutavan malli antoi positiivisen suunnan oppimiselle, opettamiselle ja objektiivisuudelle henkilökohtaisessa kehityksen käsittelyssä.

Muutamaa vuotta myöhemmin kohtasin samoja käsitteitä liityttyäni mukaan Erasmus+ projektiin ”Kansainvälisiä opintokokonaisuuuksia floristiikan opiskelijoille”. Projektiin kuului opintokokonaisuuksien muodostamista sekä pilotointeihin ja opiskeijatoimintoihin osallistumista. Opintojaksojen muodostamisen pohjana käytettiin eurooppalaista tukintojen viitekehystä. Viitekehys käyttää luokittelupohjana oppimistuloksia, jotka puolestaan määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä. Näiden käsitteiden taustateoria pohjautuu uudistettuun Bloomin taksonomiaan.

Kyseinen alkuperäinen teoriapohja, uudistettu Bloomin taksonomia, on yksi aikamme merkityksellisimmistä oppimistavoitteiden pohjalta tapahtuvan oppimisen, opettamisen ja arvioinnin menetelmistä. Taksonomia lähestyy oppimista kahdelta eri suunnalta: kognitiivisten prosessien tasolta sekä tietotasojen kautta. Näitä kahta tasoa kuvataan asteittain vaikeutuvilla tasoilla matriisimallissa, jossa tasojen kohtaamispisteet kuvaavat jälleen oppimistuloksia, jotka puolestaan johtavat takaisin eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lopputyöni tavoite on ollut osittaa kriittisen ajattelutavan ja uudistetun Bloomin taksonomian välisiä yhteyksiä ja miten vaikutusvaltainen eurooppalainen viitekehys jakaa piirteitä näistä malleista. Suomen kansallinen viitekehys seuraa samaa yleisesti hyväksyttyä teoriapohjaa opetussuunnitelmien suunnittelussa ja tarkoitukseni on ollut tuoda näkyvämmin esille työssäni esiteltyjä ominaispiirteitä sekä tehdä niistä helpommin lähestyttäviä myös muille opetusalan ammattilaisille.

see all

Subjects:
Copyright information: © Satu Eskelinen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.