Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksien erottaminen kielitaidon puutteesta
Issakainen, Olga (2019-04-30)
Issakainen, Olga
O. Issakainen
30.04.2019
© 2019 Olga Issakainen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905031591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905031591
Tiivistelmä
Tämän kandidaattitutkielman tarkoituksena on tutkia, mitä on huomioitava oppimisvaikeuksien tunnistamisessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla ja kuinka maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksia erotetaan kielitaidon puutteesta.
Maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden kasvaessa erityisesti 2000-luvun alusta saakka Suomeen on muuttanut entistä enemmän alaikäisiä, oppivelvollisia henkilöitä. Suomen perustuslain (1999/731) mukaan kaikilla Suomessa asuvilla oppivelvollisuusikäisillä on oikeus saada peruskoulun opetussuunnitelman mukaista opetusta.
Maahanmuuttajien määrä kouluissa on kasvussa sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen puolella. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla on haasteellista, sillä tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa luotettavia testejä, jolla oppimisvaikeus voitaisi diagnosoida. Tunnistamisessa täytyy ottaa huomioon oppilaan kokonaisvaltainen tilanne ja hänen elämän- ja koulutushistoria sekä kieli- ja kulttuurihistoria.
Kielitaidon puutteellisuudesta johtuen maahanmuuttajataustaisia oppilaita on suhteellisesti suurempi määrä erityisopetuksessa kuin kantaväestöön kuuluvia oppilaita. On tärkeää, mutta ongelmallista erottaa kielitaidon puute todellisesta oppimisvaikeudesta, sillä sopivia testistöjä tai diagnosoivaa materiaalia ei ole olemassa. Pitkäaikainen seuranta on tällä hetkellä paras vaihtoehto oppimisvaikeuksien ja kielitaidon puutteen erottamiseen. Suomessa on olemassa erilaisia maahanmuuttajaoppilaiden oppimisvaikeuksien arviointia ja ennaltaehkäisyä helpottavia käytänteitä sekä materiaaleja.
Maahanmuuton ja kansainvälisen liikkuvuuden kasvaessa erityisesti 2000-luvun alusta saakka Suomeen on muuttanut entistä enemmän alaikäisiä, oppivelvollisia henkilöitä. Suomen perustuslain (1999/731) mukaan kaikilla Suomessa asuvilla oppivelvollisuusikäisillä on oikeus saada peruskoulun opetussuunnitelman mukaista opetusta.
Maahanmuuttajien määrä kouluissa on kasvussa sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen puolella. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla on haasteellista, sillä tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa luotettavia testejä, jolla oppimisvaikeus voitaisi diagnosoida. Tunnistamisessa täytyy ottaa huomioon oppilaan kokonaisvaltainen tilanne ja hänen elämän- ja koulutushistoria sekä kieli- ja kulttuurihistoria.
Kielitaidon puutteellisuudesta johtuen maahanmuuttajataustaisia oppilaita on suhteellisesti suurempi määrä erityisopetuksessa kuin kantaväestöön kuuluvia oppilaita. On tärkeää, mutta ongelmallista erottaa kielitaidon puute todellisesta oppimisvaikeudesta, sillä sopivia testistöjä tai diagnosoivaa materiaalia ei ole olemassa. Pitkäaikainen seuranta on tällä hetkellä paras vaihtoehto oppimisvaikeuksien ja kielitaidon puutteen erottamiseen. Suomessa on olemassa erilaisia maahanmuuttajaoppilaiden oppimisvaikeuksien arviointia ja ennaltaehkäisyä helpottavia käytänteitä sekä materiaaleja.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31928]