JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä kandidaatin tutkielmassani tarkoituksenani on selvittää, miten vanhemman alkoholismi vaikuttaa lapsen ja nuoren psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Lähestyn aihetta tarkastelemalla kouluikäisen ja nuoruusikäisen normaalikehitystä, johon rinnastan vanhemman alkoholinkulutuksen vaikutuksia. Lisäksi pyrin selvittämään, miten lapsuudessaan vanhemman tai vanhempien juomista kohdannut aikuinen suhtautuu kokemuksiinsa, joita hän on lapsuudessaan juomisen myötä kohdannut. Minua kiinnostaa tietää, muuttuko aikuistumisen myötä suhtautuminen juomista ja sen osallisia kohtaan. Siten tutkimuskysymyksekseni muotoutui kaksi kysymystä: 1) Miten vanhemman alkoholismi vaikuttaa lapsen ja nuoren psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä 2) Muuttuko vanhempien alkoholismia lapsuudessaan kohdanneen nuoren suhtautuminen aikuistumisen myötä alkoholinkulutukseen, juovaan vanhempaan sekä itseensä.

Kandidaatin tutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jossa olen pyrkinyt tutkimaan aihetta sekä suomenkielisten että ulkomaalaisten lähteiden kautta. Tutkielmassani lähestyn kouluikäisen ja nuoruusikäisen normaaliin kehitykseen vaikuttavien tekijöiden sekä alkoholin kulutuksen ja alkoholismin tunnuspiirteiden kautta vanhemman alkoholismista seuraavia vaikutuksia, jotka kohdistuvat lapsen ja nuoren psyykkiseen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueisiin.

Tutkielmassani tuon ilmi, kuinka vanhemman alkoholismi vaikuttaa lapsen psyykkiseen hyvinvointiin muun muassa aiheuttamalla lapselle stressitilan. Stressitilaa pitävät yllä vanhempiin kohdistuvat ristiriitaiset tunteet sekä lapsen omien tunteiden tarkkailu ja peittely. Lisäksi leimautuminen ja pelko leimautumisesta lisää ahdistuneisuutta. Vanhemman alkoholismi heikentää myös lapsen itsetuntoa, minäpystyvyyden tunnetta, lisää masentuneisuutta sekä johtaa emotionaalisiin vaikeuksiin. Sosiaalisessa hyvinvoinnissa vanhemman alkoholismin vaikutukset näkyvät muun muassa kaverisuhteissa; kavereita on vaikea saada sekä heitä kohtaan koetaan paineita. Tällöin syrjään vetäytyminen sosiaalisista tilanteista voi tuntua helpommalta. Lisäksi ihmissuhteiden vähyys voi johtua ulkopuolelta tulevasta hyljeksinnästä, jos lasta pyritään karttamaan. Sisarussuhteet voivat toimia suojatekijänä kaverisuhteiden puuttuessa, mutta suhteet myös sisaruksiin voivat olla huonot, jos sisaruksilla on epätasa-arvoiset roolit perheessä.

Yksilön suhtautumisesta aikuistumisen myötä juomiseen, juovaan vanhempaan sekä itseensä koskevat tutkimustulokset ovat vähemmän yhtenäisiä. Nuori voi suhtautua kielteisesti alkoholin juomista kohtaan, mutta toisaalta sosiaalinen perimä voi saada aikaan juomista. Lisäksi juomisesta voi tulla asioiden käsittelykeino, jos asioita ei ole osattu perheessäkään käsitellä keskustellen. Useissa tapauksissa yksilö kykenee antamaan vanhemmalleen anteeksi lapsuudessaan tapahtuneen juomisen. Anteeksiantamisen motiivina on todennäköisimmin oman hyvinvoinnin lisääminen sekä suhtautumisen muuttuminen juomisen syitä kohtaan. Siihen, miten vanhemman alkoholismi näkyy lapsen elämässä pitkäkestoisesti, vaikuttaa muun muassa se, miten usein juomista on ilmennyt sekä se onko yksilöllä suojatekijöitä elämässään. Lisäksi keskeistä on tunne vaikutusmahdollisuudesta omaan elämään.