Lasten ylisuoriutuminen
Träskelin, Veera (2019-05-09)
Träskelin, Veera
V. Träskelin
09.05.2019
© 2019 Veera Träskelin. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905111731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905111731
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tutkin kirjallisuuskatsauksen keinoin lasten ylisuoriutumista ilmiönä, perehtyen erityisesti ylisuoriutumisen määritelmään, ylisuoriutumisen taustalla vaikuttaviin tekijöihin sekä siihen millaisia vaikutuksia ylisuoriutumisella on lapsen hyvinvoinnille.
Tutkielmassani käy ilmi, että ylisuoriutumista on tutkittu verrattain vähän, todennäköisesti koska sitä ei ole perinteisesti nähty yhteiskunnallisesti haitallisena ilmiönä. Ylisuoriutuminen jaetaan objektiiviseen sekä subjektiiviseen ylisuoriutumiseen. Objektiivinen ylisuoriutuminen on suoriutumista, jossa suoritustulos ylittää yksilön luontaiset kyvyt, eli esimerkiksi koulukontekstissa lapsen koulutulokset ylittävät hänen älykkyysosamääränsä tason. Subjektiivinen ylisuoriutuminen puolestaan kuvaa yksilöllistä kokemusta oman kompetenssin riittämättömyydestä hyvistä suoriutumistuloksista huolimatta, eli esimerkiksi koulussa lapsi epäilee jatkuvasti kyvykkyyttään suoriutua koulutehtävistä riippumatta aiemmasta menestyksestä.
Ylisuoriutumisen taustalla vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen kategoriaan; yksilön käyttäytymisen taustalla vaikuttaviin persoonallisuuden tekijöihin sekä ylisuoriutumisen ympäristötekijöihin. Tietyt temperamenttipiirteet, epätasapainoinen minäkäsitys ja itsetunnon sekä minäpystyvyyden eri vahvuustasot voivat altistaa ylisuoriutumiselle. Samaten perheen pieni koko ja korkea sosio-ekonominen asema korreloivat ylisuoriutumisen kanssa. Koulun ja ikätovereiden suhteen ei ole tehty kattavaa tutkimusta. Sekä objektiivinen että subjektiivinen ylisuoriutuminen vaikuttavat lapsen subjektiiviseen hyvinvointiin negatiivisesti. Objektiiviselle ylisuoriutumiselle tyypillistä on taipumus stressiin ja uupumukseen, kun taas subjektiivinen ylisuoriutuminen kasvattaa depressiivisten oireiden kuten ahdistuksen ja heikon itsetunnon riskiä.
Ylisuoriutumisen tutkiminen on tärkeää, sillä ylisuoriutujilla on voimakas taipumus stressiin ja uupumukseen. Tämä on yhteiskunnallisesti merkittävää, sillä lapsen tasapainoinen kehitys voi vaarantua jatkuvasta stressistä ja pitkittynyt ylisuoriutuminen johtaa todennäköisesti työkyvyn heikentymiseen, mikä aiheuttaa yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Kattava ymmärrys ylisuoriutumisesta ilmiönä sekä tieto sen taustatekijöistä mahdollistavat ennaltaehkäisevän varhaisen puuttumisen lasten ylisuoriutumiselle, pienentäen näin esimerkiksi riskiä työkyvyttömyyteen sekä yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen.
Tutkielmassani käy ilmi, että ylisuoriutumista on tutkittu verrattain vähän, todennäköisesti koska sitä ei ole perinteisesti nähty yhteiskunnallisesti haitallisena ilmiönä. Ylisuoriutuminen jaetaan objektiiviseen sekä subjektiiviseen ylisuoriutumiseen. Objektiivinen ylisuoriutuminen on suoriutumista, jossa suoritustulos ylittää yksilön luontaiset kyvyt, eli esimerkiksi koulukontekstissa lapsen koulutulokset ylittävät hänen älykkyysosamääränsä tason. Subjektiivinen ylisuoriutuminen puolestaan kuvaa yksilöllistä kokemusta oman kompetenssin riittämättömyydestä hyvistä suoriutumistuloksista huolimatta, eli esimerkiksi koulussa lapsi epäilee jatkuvasti kyvykkyyttään suoriutua koulutehtävistä riippumatta aiemmasta menestyksestä.
Ylisuoriutumisen taustalla vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen kategoriaan; yksilön käyttäytymisen taustalla vaikuttaviin persoonallisuuden tekijöihin sekä ylisuoriutumisen ympäristötekijöihin. Tietyt temperamenttipiirteet, epätasapainoinen minäkäsitys ja itsetunnon sekä minäpystyvyyden eri vahvuustasot voivat altistaa ylisuoriutumiselle. Samaten perheen pieni koko ja korkea sosio-ekonominen asema korreloivat ylisuoriutumisen kanssa. Koulun ja ikätovereiden suhteen ei ole tehty kattavaa tutkimusta. Sekä objektiivinen että subjektiivinen ylisuoriutuminen vaikuttavat lapsen subjektiiviseen hyvinvointiin negatiivisesti. Objektiiviselle ylisuoriutumiselle tyypillistä on taipumus stressiin ja uupumukseen, kun taas subjektiivinen ylisuoriutuminen kasvattaa depressiivisten oireiden kuten ahdistuksen ja heikon itsetunnon riskiä.
Ylisuoriutumisen tutkiminen on tärkeää, sillä ylisuoriutujilla on voimakas taipumus stressiin ja uupumukseen. Tämä on yhteiskunnallisesti merkittävää, sillä lapsen tasapainoinen kehitys voi vaarantua jatkuvasta stressistä ja pitkittynyt ylisuoriutuminen johtaa todennäköisesti työkyvyn heikentymiseen, mikä aiheuttaa yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Kattava ymmärrys ylisuoriutumisesta ilmiönä sekä tieto sen taustatekijöistä mahdollistavat ennaltaehkäisevän varhaisen puuttumisen lasten ylisuoriutumiselle, pienentäen näin esimerkiksi riskiä työkyvyttömyyteen sekä yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]