University of Oulu

Rytmitajun kehittäminen musiikkiliikunnan avulla

Saved in:
Author: Launonen, Jukka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Pages: 25
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905221888
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Launonen, 2019
Publish Date: 2019-05-27
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Ihmiselle on luontaista reagoida musiikkiin liikkeen kautta. Kun ihmiset kokevat musiikkia eläytymällä ja ajelehtimalla musiikin mukana, yleensä heitä liikuttaa musiikin rytmiset ominaisuudet, kuten pulssi, tempo ja rytmiset patterit. Musiikkiliikunta on musiikkikasvatuksen osa-alue, jonka yhtenä tavoitteena on auttaa oppilaita tuntemaan rytmi kehossaan sekä ilmaisemaan sitä liikkeillä.

Suomalainen musiikkiliikunta perustuu pitkälti Dalcroze-pedagogiikkaan, jonka kehitti sveitsiläinen muusikko ja opettaja Émile Jaques-Dalcroze 1800–1900-lukujen vaihteessa. Dalcrozen ajatukset olivat aikansa musiikin opetuksessa mullistavia, sillä Dalcrozen filosofian mukaan oppimisen tulisi perustua kehollisuuteen ja liikkeeseen. Hänen opetusmetodinsa ajatuksena oli, että oppilaat saavat kehollisen kokemuksen rytmistä ennen teoreettista rytmin selitystä. Toinen suomalaiseen musiikkiliikuntaan suuresti vaikuttanut henkilö, saksalainen säveltäjä ja kapellimestari Carl Orff, kehitteli Dalcrozen ajatuksia eteenpäin. Orff-pedagogiikassa korostuvat erityisesti musiikin kokonaisvaltainen kokeminen liikkeen ja tanssin, puheen ja laulun sekä soiton ja äänien yhdistelmänä.

Musiikkiliikunnan harjoituksissa oppilaat ilmaisevat, mitä musiikissa kuulevat, liikkumalla musiikin tahtiin. Oppiminen tapahtuu toiminnan kautta. Oppimisessa käytetään hyväksi kehon luonnollisia rytmejä. Tyypillisiä harjoitusmuotoja ovat seuraaminen ja kaanon.

Musiikkiliikunta on saavuttanut vakiintuneen aseman suomalaisessa musiikin opetuksessa ja nykyään käytössä oleva opetussuunnitelma edellyttää musiikkiliikunnallisten ja rytmisten taitojen hallintaa oppilailta. Rytmin, liikkeen ja kehollisten kokemusten merkitys musiikin oppimisessa on hyvin ymmärretty. Tämän päivän musiikkiliikunnan haasteita ovat muun muassa riittämättömät tilat ja suuret ryhmäkoot. Lisäksi musiikkiliikunta vaatii opettajalta herkkyyttä ja taitoa luoda turvallinen oppimisympäristö. Onnistuessaan musiikkiliikunta voi rytmisten ja musiikillisten taitojen oppimisen lisäksi kehittää luovuutta ja mielikuvitusta sekä opettaa kontakti- ja kommunikointitaitoja.

see all

Subjects:
Copyright information: © Jukka Launonen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.