University of Oulu

Evakkojen tunnustuksia : Lapin sodan evakkokokemuskertomukset Axel Honnethin tunnustusteorian valossa

Saved in:
Author: Intonen, Saara1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Cultural Anthropology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.8 MB)
Pages: 106
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905231934
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Intonen, 2019
Publish Date: 2019-05-28
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Heikkinen, Hannu
Autti, Outi
Reviewer: Heikkinen, Hannu
Autti, Outi
Description:

Tiivistelmä

Tutkielmani tarkastelee Lapin sodan evakkojen kokemuksia uusissa yhteisöissään teoreettisena viitekehyksenä yhteiskuntafilosofi Axel Honnethin (1995) tunnustusteoria. Honneth (1995) jakaa vastavuoroisen tunnustuksen (recognition) läheissuhteiden rakkauteen ja hoivaan, oikeussuhteiden oikeuksiin sekä arvoyhteisön solidaarisuuteen. Näistä kullakin on negatiiviset vastineensa erilaisina loukkauksen (disrespect) muotoina, joita ovat fyysinen väkivalta, syrjiminen ja halventaminen, joita vastaan voi nousta kamppailuja tunnustuksesta.

Tutkimusaineistonani on neljän evakkokokemuksiin keskittyvän kirjoituskilpailun tekstit. Tavoitteenani on siis tutkia miten nämä erilaiset tunnustuksen, loukkauksen ja kamppailujen muodot ja prosessit toteutuivat evakkokokemuksissa ja näyttäytyvät kertomuksissa. Koska työ on tutkimusasetelmaan teorialähtöinen ja sen tarkoituksena on soveltaa teoriaa uuteen kontekstiin, on se samalla teoriaa koetteleva. Teoreettinen ja laajin tavoitteeni onkin tarkastella tunnustusteorian soveltuvuutta tutkimusaiheeseeni, eli selvittää miten hyvin se tavoittaa evakoille merkittävimmät kokemukset. Koska tutkittavana ovat kirjoittaen kerrotut menneisyyden kokemukset, yhdistän metodologiassani kokemuksen antropologiaa, muistitietotutkimusta sekä monitieteisiä näkökulmia kirjoitettujen aineistojen tutkimisesta ja tulkinnasta.

Varsinaisena työkaluna työssä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi, jota sovellan joustavasti aineistoni ehdoilla. Tulkitsemalla historiallisten pakolaistemme kokemuskertomuksia tunnustuksen ja loukkauksen muotoina sekä vaatimuksina toivon työni tuottavan uuden näkökulman myös kulttuuriantropologiseen pakolais- ja maahanmuuttotutkimukseen. Tunnustusteoria tavoittaakin evakkokokemuksen sekä siedettäväksi että sietämättömäksi tekevät elementit hyvin osuvasti ja kattavasti. Sillä kotoa pakotettuna poissaoloa helpottivat huomattavasti eheät ihmissuhteet kuten perhe ja yhteisö sekä työ ja toimeliaisuus tasavertaisuuden kokemuksen ja omanarvontunnon hankkimisen välineinä. Myös vastaanottavat yhteisön myönteisillä, mutta ei holhoavilla asenteilla oli suuri merkitys.

Tärkeimpiä pakolaiskokemusta määrittäviä tekijöitä olivat siis toisiaan konstituoivat sosiaaliset suhteet ja toimijuus sekä niiden pohjana olevat institutionaaliset mahdollisuusrakenteet. Samat edellytykset voi ilmaista myös tunnustetuksi tulemisena teorian kaikilla kolmella tasolla; tarvitsevana rakkauden ja hoivan kohteena ja antajana läheissuhteissa, tasavertaisena autonomisena toimijana oikeussuhteissa sekä yksilöllisenä oman panoksensa tuovana persoonina yhteisöllisissä suhteissa. Evakuoinnin toimeenpanokäytäntöjen vuoksi näitä edellytyksiä ei kuitenkaan aina ollut, sillä perheet ja yhteisöt usein hajosivat, autonominen toimijuus oli etenkin leirimajoituksissa usein mahdotonta, eivätkä vastaanottajien asenteetkaan aina suopeita.

Tällaiset suoraan yksilöiden toiminnasta tai epäsuorasti olosuhteista juontuvat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset myös synnyttivät vastusta, eli eräänlaisia ruohonjuuritason kamppailuja tunnustuksesta. Omien historiallisten pakolaistemme kokemuksilla sekä tunnustusteorialla olisikin paljon annettavaa myös tämän päivän pakolaisuutta ja maahanmuuttoa koskeviin keskusteluihin ja käytäntöihin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Saara Intonen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.