University of Oulu

“Such tests are deeply flawed and their impact is profoundly damaging to young people” : media representations of the PISA survey in Finland and the United Kingdom

Saved in:
Author: Metsäperä, Heli1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, English Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.6 MB)
Pages: 94
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905231950
Language: English
Published: Oulu : H. Metsäperä, 2019
Publish Date: 2019-05-28
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Siromaa, Maarit
Reviewer: Siromaa, Maarit
Rauniomaa, Mirka
Description:

Abstract

The aim of this study is to give insight on the media representations of the PISA survey in Finland and the UK. More specifically, to discover how the survey is regarded and portrayed by the media as a useful tool in developing education systems and curricula. Finland and the UK were chosen as objects of the study in order to ascertain whether or not the opinions and attitudes might be reflected in the scores countries receive in the PISA survey; Finland has generally been at the top of the PISA scores while the UK’s performance has not been as good. As the constancy of these opinions and attitudes towards the survey was also of interest to this study, the articles included in the analysis are gathered separately from around the time of the publication of the PISA 2012 and 2015 results. In order to have similar sources, the material was collected from the national newspapers Helsingin Sanomat and The Guardian, the national news agencies YLE and the BBC News, but also from the regional newspaper of Kaleva in order to have more abundant material from Finland. The overall number of articles included in the analysis is 77, 40 of which are from Finland and 37 from the UK. The analysis of the material was conducted mainly with the help of Critical Discourse Analysis, van Leeuwen’s (2008) categories of legitimisation and the study of visual images as part of discourse. Drawing on these theories it was discovered that the importance of the PISA survey was mostly highlighted overall by discussing the results themselves and the multitude of reforms these result caused, which also suggests the survey is regarded as a useful tool in improving education. Overall, the major themes arising from the entire material collected were very similar; therefore it can be argued that the image conveyed by the media does not change between the two time periods studied. However, the stances taken were not static even within one article, but could argue that the survey is too narrow in what it studies and that it has negative consequences, while also deeming it important. As this was the case both in Finland and the UK, it cannot be argued that the media representations of the survey are uniform or connected to the scores each country receives. The main difference between Finland and the UK seemed to be the connection the UK media made between good PISA results and a stronger economy. In addition to discussing the importance of the survey and questioning it, another major theme emerging from the material was the so called ‘PISA shock’ that has led many countries to a flurry of reforms and a search for reasons behind unsatisfactory PISA scores. As the aim of this study was not to produce measurable results and the material was purposefully selected, the present study is both qualitative and descriptive and efforts to contribute to the existing study on the PISA survey that has previously mostly concentrated on its results rather than the image of it that the media conveys. Hopefully this study will provide a platform for further studies into the media representations of the PISA survey.

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on valottaa minkälaisen kuvan media antaa Pisa-tutkimuksesta Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Tutkimus keskittyy eritoten siihen, esitetäänkö Pisa-tutkimus hyödyllisenä työkaluna koulujärjestelmien ja opetussuunnitelmien kehittämisessä. Suomi ja Iso-Britannia valittiin tutkimuskohteiksi, jotta saataisiin selvitettyä liittyvätkö mielipiteet ja asenteet Pisa-tutkimusta kohtaan pisteisiin, jonka tietty maa saa Pisa-kokeissa. Tyypillisesti Suomi on ollut kestomenestyjä ja kärkipäässä Pisa-kokeiden pistetaulukoissa, kun taas Iso-Britannia ei ole menestynyt yhtä hyvin. Koska tutkimuksen kiinnostuksen kohteena oli lisäksi näiden mielipiteiden ja asenteiden staattisuus, tutkimuksen materiaaliksi valitut artikkelit on kerätty erikseen vuosien 2012 ja 2015 Pisa-kokeiden tulosten julkaisupäivän ajalta. Jotta artikkelit tulisivat samankaltaisista lähteistä, lähteinä käytettiin kansallisia sanomalehtiä Helsingin Sanomat ja The Guardian, kansallisia viestintäyhtiöitä YLE ja the BBC News, sekä Oulun paikallislehteä Kalevaa, jotta tutkimukseen saataisiin enemmän materiaalia Suomesta. Kokonaisuudessaan tutkimukseen valittuja artikkeleita on 77, joista 40 ovat Suomesta ja 37 Isosta-Britanniasta. Materiaalin analyysin teoriapohjana käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä, van Leeuwenin (2008) legitimoinnin kategorioita sekä visuaalisten materiaalien tutkimusta osana diskurssia. Näitä teorioita hyödyntäen ilmeni, että Pisa-tutkimuksen tärkeyttä painotetaan pääosin keskustelemalla sen tuloksista, sekä esittelemällä lukuisia opetuksellisia uudistuksia, joihin nämä tulokset johtavat. Tämä vaikuttaisi osoittavan että Pisa-tutkimusta pidetään hyödyllisenä välineenä kehitettäessä opetuksen tasoa. Materiaalista esiin tulleet mielipiteet ja asenteet eivät kuitenkaan olleet staattisia edes yhdessä tietyssä artikkelissa, vaan sama artikkeli saattoi todeta, että Pisa-tutkimus on liian suppea tutkimuskohteissaan ja että sillä on negatiivisia seuraamuksia, ja silti samanaikaisesti painottaa sen tärkeyttä. Koska tämä päti sekä Suomeen että Iso-Britanniaan, ei voida todeta, että mielipiteet ja asenteet Pisa-tutkimusta kohtaan olisivat staattisia tai yhteydessä pisteisiin, jotka tietty maa sai Pisa-kokeissa. Suurin ero Suomen ja Iso-Britannian välillä vaikutti olevan yhteys jonka Iso-Britannian media teki hyvien Pisa-tulosten ja vahvemman kansantalouden välillä. Sen lisäksi että Pisa-tutkimuksen tärkeyttä painotettiin tai sitä kyseenalaistettiin, kolmas iso teema joka materiaalista nousi, oli niin sanottu Pisa-shokki, eli lukuisten koulutupoliittisten uudistusten ja tutkimusten käynnistäminen tyydyttämättömien Pisa-tulosten johdosta. Koska tämän tutkimuksen tavoitteena ei ollut tuottaa mitattavia tutkimustuloksia ja materiaali oli tarkoituksellisesti valittu, tämä tutkimus on sekä kvalitatiivinen että deskriptiivinen. Tämä tutkimus pyrkii laajentamaan jo olemassa olevaan tutkimuspohjaa Pisa-tutkimuksesta, joka on aiemmin pääosin keskittynyt tutkimuksen tulosten tutkimiseen, eikä kuvaan minkä media tutkimuksesta ja sen tuloksista antaa. Toivon mukaan tämä tutkimus tarjoaa pohjan tuleville tutkimuksille Pisa-tutkimuksen representaatioista mediassa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Heli Metsäperä, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.