University of Oulu

Näkökulmia fasilitoituun kommunikointiin

Saved in:
Author: Reinikainen, Ella1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Pages: 50
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905231984
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Reinikainen, 2019
Publish Date: 2019-05-31
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää kirjallisuuden perusteella, onko fasilitoitu eli tuettu kommunikointi käyttökelpoinen menetelmä kommunikaatiohäiriöisen henkilön puheen korvaamisessa ja tukemisessa. Tarkoitus on myös tarkastella, poikkeavatko tutkimustulokset toisistaan laadullisia ja kokeellisia tutkimusmenetelmiä käyttäneiden tutkimusten välillä.

Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskirjallisuutena käytettiin kahdeksaa tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu logopedian alan tieteellisissä aikakauslehdissä vuosien 1995–2014 aikana. Artikkelit käsittelivät fasilitoidun kommunikoinnin toimivuutta sen kirjoittajuuden luotettavuuden näkökulmasta. Tutkimusten tarkoitus oli siis selvittää, kuinka todennäköisesti fasilitoitu itse on tuetusti tuotettujen viestiensä takana ja kuinka paljon fasilitoija mahdollisesti vaikuttaa kirjoitustuotokseen. Tutkimuksissa tätä arvioitiin vaihtelevilla menetelmillä; kontrolloiduilla testeillä, koehenkilöiden käyttäytymistä ja tilannetta havainnoimalla, tuotosten sisältöä laadullisesti arvioimalla sekä lingvistisellä analyysillä.

Tulokset osoittivat, että kontrolloiduilla kokeellisilla tutkimusmenetelmillä fasilitoinnin todenperäisyyttä ei voitu osoittaa. Fasilitoijan sokkouttaminen, eriävä vihjeistys tai tietämättömyys oikeasta vastauksesta saivat aikaan fasilitoinnin epäonnistumisen. Tulokset osoittivat myös, että tutkimustulokseen saattoi merkittävästi vaikuttaa käytetyt tutkimusmenetelmät; laadullisempia tutkimusmenetelmiä käyttäneet tutkimukset sen sijaan totesivat fasilitoinnin käyttökelpoiseksi menetelmäksi lähes systemaattisesti. Myös koehenkilön taitotaso, kuten itsenäisen osoittamisen kyky, puhekyky ja fyysisen tuen tarpeen vähäisempi määrä, saattoi vaikuttaa fasilitoinnin todennäköisempään onnistumiseen.

Tämän tutkielman tulokset olivat osittain ristiriitaisia. Näyttää siltä, että tutkimuksissa käytettyjen tutkimusmenetelmien laadullisuus tai kokeellisuus vaikuttaa systemaattisesti tutkimustulokseen. Koehenkilöiden yksilölliset erot, kuten kognitiiviset ja fyysiset taitotasot, sekä tutkijoiden henkilökohtaiset asenteet aihetta kohtaan saattavat selittää ristiriitaisia tuloksia. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat kuitenkin pääsääntöisesti samansuuntaisia kuin aikaisemmin julkaistujen tutkimusten tulokset. Vaikuttaa siltä, että fasilitoitu kommunikointi ei ole sellaisenaan luotettava ja käyttökelpoinen menetelmä kaikkien kommunikaatiohäiriöisten henkilöiden AAC-menetelmänä, siihen on suhtauduttava kriittisesti ja käyttöä on vältettävä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Ella Reinikainen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.