University of Oulu

Riskitekijät myöhään puhumaan oppimiselle sekä sen vaikutus kielellisiin taitoihin kouluiässä

Saved in:
Author: Vähäsalo, Kaisa1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.2 MB)
Pages: 38
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905231986
Language: Finnish
Published: Oulu : K. Vähäsalo, 2019
Publish Date: 2019-05-31
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Tavoitteena tässä kandidaatintutkielmassa oli selvittää myöhään puhumaan oppimisen syitä ja seurauksia. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka tulososiossa käytettiin kahdeksaa tutkimusartikkelia selvittämään, millaiset tekijät lisäävät riskiä myöhään puhumaan oppimiselle ja vaikuttaako myöhään puhumaan oppiminen lapsen kielellisiin taitoihin kouluiässä. Myöhään puhumaan oppiviksi kutsutaan lapsia, jotka kahden vuoden iässä tuottavat hyvin vähän sanoja eivätkä osaa vielä yhdistää niitä lauseiksi.

Kaikki tutkimusartikkelit on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosina 2002–2018. Näistä artikkeleista kolme käsitteli riskitekijöitä myöhään puhumaan oppimiselle ja viisi myöhään puhumaan oppimisen vaikutuksia kielellisiin taitoihin kouluiässä. Kaikki tutkimukset olivat pitkittäistutkimuksia, joissa myöhään puhumaan oppineiden lasten kehitystä verrattiin tyypillisesti kehittyviin lapsiin.

Tulokset osoittivat, että riskitekijöitä myöhään puhumaan oppimiselle ovat miessukupuoli, perheen sosioekonominen asema sekä se, ettei lapsi ole ollut päivähoidossa päiväkodissa. Yhdessä kolmesta tutkimuksesta myös lähisuvussa esiintyneet kielelliset vaikeudet lisäsivät riskiä, mutta muissa tutkimuksissa sellaista tilastollista merkitsevyyttä ei havaittu. Myöhään puhumaan oppineet lapset suoriutuivat kouluiässä normaaleissa rajoissa kielellisistä testeistä, mutta saivat kaikissa tutkimuksissa silti verrokkejaan heikompia tuloksia. Myöhään puhumaan oppineilla lapsilla oli kouluiässä suppeampi sanavarasto sekä heikommat lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen taidot. Tutkimustulokset olivat kuitenkin osin ristiriitaisia, eikä kaikista tutkimuksista saatu samanlaisia tuloksia.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsia, joiden perheellä on heikko sosioekonominen asema tai familiaarinen riski kielellisille vaikeuksille tulisi seurata varhaisen kielenkehityksen aikana. Tällä hetkellä Suomessa muuten tyypillisesti kehittyvät, mutta myöhään puhumaan oppivat lapset eivät saa puheterapiaa ennen kolmen vuoden ikää. Tulisi tutkia, auttaisiko suora tai epäsuora puheterapia myöhään puhumaan oppivia lapsia, sillä he ovat riskiryhmä erilaisille kielellisille vaikeuksille ja ilman erityistä diagnosoitua vaikeuttakin heidän suoriutumisensa kielellisistä tehtävistä on ikäisiään heikompaa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Kaisa Vähäsalo, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.