JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkielmassani ”Äiti, isä ja dotar: polyamorisen perheen kuvaus Taru ja Tarmo Väyrysen Vuorileijonan varjo -sarjassa” tarkastelen sitä, kuinka polyamorista suhdetta ja sen ympärille muodostuvaa perhettä representoidaan. Lähestyn aihettani lähiluvun kautta tarkastellen yksityiskohtaisesti kyseiseen perheeseen kuuluvia henkilöhahmoja ja näiden välisiä suhteita, kuten puolisoutta ja vanhemmuutta.

Tutkimuskysymyksiäni ovat, miten kyseistä polyamorista suhdetta ja -perhettä kuvataan, sekä kuinka perheeseen teoksen sekundaarisessa maailmassa suhtaudutaan. Lisäksi pohdin sitä, kuinka perheen representaatio ja fiktiivisen yhteiskunnan asenteet peilaavat meidän yhteiskuntaamme.

Tutkimukseni tärkeimpänä motiivina on polyamoristen suhteiden näkymättömyys sekä tieteellisessä tutkimuksessa että populaarikulttuurissa. Tieteellisen tiedon ja kulttuuristen representaatioiden vähyys vaikeuttavat aiheeseen liittyvän tiedon löytämistä ja voivat ylläpitää ja jopa luoda aiheeseen liittyviä ennakkoluuloja. Myös roolimallien, vertaistuen ja samaistumiskokemusten löytäminen voi olla vaikeaa niin kauan, kuin populaarikulttuuri ei juuri tarjoa polyamorian representaatioita.

Tarkastelemani fiktiivinen perhe muodostuu kolmesta aikuisesta ja näiden ottolapsista. Se saa alkunsa ystävyyteen ja politiikkaan pohjautuvasta avioliitosta, jossa mies, Ake, on homoseksuaali ja nainen, Malee, ei koe lainkaan seksuaalista kiinnostusta. Myöhemminsi Ake rakastuu Dotar -nimiseen mieheen, josta tulee suhteen kolmas jäsen. Kaikki kolme ovat hyvin kiintyneitä toisiinsa ja kokevat toisensa perheenjäsenikseen. Yhteensä he adoptoivat kirjasarjan aikana kahdeksan lasta. Lisäksi perheenjäsenen asemassa ovat heidän lähimmät palvelijansa ja sukulaisensa.

Työssäni analysoin sitä, kuinka tuota kolmen henkilön parisuhteen ympärille muodostuvaa perhettä kuvataan ja kuinka perheen lähipiiri ja muu yhteiskunta siihen suhtautuu. Tutkin sitä, millaiset suhteet kullakin perheen aikuisella jäsenellä on toisiinsa ja kuinka he toisensa määrittelevät. Lisäksi analysoin lasten ja vanhempien välisiä suhteita. Lapsia käsitellessäni keskiössä ovat vanhempien polyamorisen suhteen näille tuottamat hyödyt — erityisesti ajalliset resurssit — ja haitat, joista esiin nousee lähinnä stigma. Myös erilaiset vanhemmuuteen liitetyt roolit ovat tarkastelussani oleellisia.

Lopuksi avaan myös tutkimani fiktiivisen perheen sukulaisten ja palvelijoiden suhtautumista näiden epäkonventionaaliseen liittoon. Läpi työn peilaan myös sitä, kuinka teosten fiktiivinen yhteiskunta tuohon perhemuotoon suhtautuu, ja kuinka se heijastaa meidän yhteiskuntaamme.