University of Oulu

Terveydenhuollon ammattilaisten ja afaattisten ihmisten välinen kommunikointi ja sen tukeminen

Saved in:
Author: Rönty, Heli1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Pages: 41
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905242052
Language: Finnish
Published: Oulu : H. Rönty, 2019
Publish Date: 2019-05-27
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

WHO:n ICF-mallin mukaisesti afaattisen ihmisen keskustelukumppani voi olla joko toimintakykyä edistävä tai rajoittava tekijä, riippuen keskustelukumppanin taidoista (Korpijaakko-Huuhka & Rautakoski, 2017). Kommunikointikumppanikoulutuksilla voidaan keskustelukumppaneille opettaa keinoja ja strategioita kompensoida afasian tuomia keskustelun vaikeuksia (Kagan, 1998). Tässä kandidaatintutkielmassa olikin tavoitteena selvittää millaista terveydenhuollon ammattilaisten ja afaattisten ihmisten välinen kommunikointi on ja voidaanko sitä tukea kouluttamalla ammattilaisia.

Tutkielma perustuu kahdeksaan kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosina 2009–2018 julkaistuihin artikkeleihin, joista neljä käsitteli jonkin terveydenhuollon ammattiryhmän ja afaattisten ihmisten välistä kommunikointia ja loput neljä ammattilaisten kouluttamista CPT-menetelmillä.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että afaattisten ihmisten ja terveydenhuollon ammattilaisten kommunikoinnissa keskustelua hallitsee ammattilainen. Ammattilaisilla ei juurikaan ole käytössä kommunikointia tukevia ja korvaavia keinoja (AAC-keinoja) tai kommunikointia tukevia strategioita. Ajanpuute tai ajatus siitä, että tietää mitä kommunikointikumppani tahtoo, voivat ajaa afaattisen ihmisen mielipiteen ilmaisemisen tärkeyden ohitse. Tutkimusten tulokset olivat keskenään samansuuntaisia ja tukevat myös muissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja.

Terveydenhuollon ammattilaisia kouluttamalla voidaan lisätä tietoa afasiasta ja erilaisista kommunikointia tukevista strategioista. Koulutus näyttäisi lisäävän henkilökunnan luottamusta omiin kommunikointitaitoihinsa ja mahdollisesti lisäävän kommunikoinnin ja eri strategioiden käytön yrittämistä. Ajanpuute ja vaikea afasia saattavat estää kommunikoinnin onnistumisen. Lisää tutkimusta erityisesti taitojen yleistymisestä käytäntöön tarvittaisiin, mutta näiden tulosten perusteella näyttäisi olevan kannattavaa kouluttaa ammattilaisia.

see all

Subjects:
Copyright information: © Heli Rönty, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.