JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Pro gradu -työssäni tutkin luokanopettajien näkemyksiä lasten osallisuudesta ja sen huomioimisesta alakoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Tutkimus painottuu erityisesti kirjallisuuden sisältöalueeseen. Aiheeni valintaan vaikuttivat kansainväliset tutkimustulokset lukutaidosta, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja henkilökohtainen kiinnostukseni.

Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että lukumotivaatio ja sitoutuminen lukemiseen vaikuttavat positiivisesti lukutaitoon. Suomessa lukumotivaatio ja sitoutuminen lukemiseen on kuitenkin heikkoa. Opetussuunnitelman perusteissa osallisuuden kokemukset on nostettu tärkeiksi motivaatiotekijöiksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa. Osallisuutta ei kuitenkaan ole määritelty opetussuunnitelmassa.

Tutkimus on laadullinen kyselytutkimus, jossa on viitteitä fenomenografisesta tutkimusotteesta. Tutkimusaineisto on kerätty Google Forms -kyselylomakkeella talvella 2019. Aineisto koostuu kymmenen naisluokanopettajan vastauksista avoimiin kysymyksiin. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.

Tulosten mukaan yksiselitteistä määritelmää osallisuudelle ei ole. Luokanopettajien mukaan osallisuus on lasten mahdollisuutta valita ja vaikuttaa, lasten aktiivista toimijuutta, lapsilähtöistä opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä yhteisöllisyyden kokemusta. Kirjallisuuden opetuksessa lasten osallisuus huomioidaan mahdollisuuksilla valita ja vaikuttaa, lapsen huomioimisella ja arvostamisella, säännöllisellä lukemisella ja yhteisöllisyydellä. Kirjallisuuden valinnassa lapsia kuunnellaan ja he saavat osallistua yhteisiin valintoihin. Lapset saavat myös valita itse luettavaa. Kirjallisuuden käsittelyssä huomioidaan lasten kehitys ja maailma. Lapsille annetaan myös mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen. Opettajien mukaan osallisuus tukee oppilaan oppimista lisäten esimerkiksi motivaatiota ja sitoutumista oppimiseen. Osallisuus nähtiin myös oppiaineen perustana.

Luotettavuutta vahvistaa tutkimuksen toteuttamisen tarkka kuvaus. Saatuja tuloksia ei voi yleistää, vaan ne kertovat yksittäisten luokanopettajien näkemyksistä liittyen osallisuuteen äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa. Tulokset avaavat myös sitä, miten laveasti ilmaistua opetussuunnitelmaa ymmärretään ja toteutetaan käytännössä. Jatkotutkimusta aiheesta tarvittaisiin lasten näkökulmasta.