JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämä kerronnallinen pro gradu -työ tarkastelee alakouluikäisiin tyttöihin kohdistuvaa sukupuolistunutta häirintää sekä tyttöjen vertaissuhteisiin liittyviä haasteita. Aikaisempien tutkimusten perusteella huomattava osa lapsista kokee sukupuolistuneeksi häirinnäksi määrittyvää kohtelua lapsuuden vertaissuhteissaan. Tällä tutkimuksella pyritään tuomaan lisätietoa vähän tutkitusta alakouluikäisten kokemasta häirinnästä. Tutkimuskysymykseksi määriteltiin: “Mitä alakouluikäiset tytöt kertovat vertaissuhteissaan tapahtuvasta sukupuolistuneesta häirinnästä?”

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä sukupuolistunut häirintä määritellään pääkäsitteeksi, jonka alakäsitteitä ovat seksuaalinen häirintä ja väkivalta. Lasten vertaissuhteissa tapahtuvaan häirintään liittyy keskeisesti vallan väärinkäyttö ja huumori. Tyttöjen ja poikien välisiä kaverisuhteita leimaa usein heteroseksuaalinen jännite. Tämä sisältää vertaisten toimesta tapahtuvaa kaverisuhteiden heteroseksualisointia, julkista arviointia ja kiusoittelua.

Lasten keskuudessa tapahtuva häirintä käsitetään usein yhtenä kiusaamisen muotona. Tämän vuoksi häirinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaikeutuvat. Sukupuolistuneeseen häirintään kytkeytyvät valta-asetelmat jäävät ilmiöön liittyvässä keskustelussa usein tarkastelun ulkopuolelle. Yhteiskunnassamme vallalla olevat asenteet, stereotypiat ja heteronormatiiviset toimintatavat ulottuvat myös lasten elämään. Tätä ei kasvatusyhteisöissä aina tunnisteta. Vääristyneet käytänteet lasten välisissä suhteissa muodostavat pohjaa aikuisuudessa tapahtuvalle seksuaaliselle häirinnälle ja lähisuhdeväkivallalle. Tämän vuoksi häirintään puuttuminen on tärkeää jo varhaisessa vaiheessa.

Tämä tutkimus toteutettiin järjestämällä häirinnän teemoihin liittyviä työpajoja kahdeksalle oululaiselle koululuokalle, joiden oppilaat olivat viides- ja kuudesluokkalaisia. Työpajoihin osallistui noin 150 lasta, joista arviolta puolet olivat tyttöjä. Työpajat pidettiin tytöille ja pojille erikseen. Tämän tutkimuksen tutkimusaineisto tuotettiin tytöille järjestetyissä toiminnallisissa työpajoissa luovien ja toiminnallisten tutkimusmenetelmien avulla. Aineisto koostuu tyttöjen ja tutkijoiden vuorovaikutuksessa syntyneistä ryhmäkeskusteluista sekä tyttöjen itsenäisesti tuottamista kirjoituksista. Aineisto on analysoitu teorialähtöisesti ja siinä on hyödynnetty narratiivien analyysia. Analyysin pohjalta aineisto on tematisoitu kolmeen eri yläteemaan sekä niihin liittyviin alateemoihin.

Tämä tutkimus osoittaa, että ei-toivotuksi ja ahdistavaksi kuvattua häirintää ilmenee alakouluikäisten lasten vertaissuhteissa monimuotoisesti. Häirintä näyttäytyy normalisoituneena ja tavanomaisena toimintamuotona. Tytöt kertovat häirinnän tapahtuvan yleensä poikien toimesta. Kertomuksissa ilmenee myös tyttöjen välillä tapahtuvaa häirintää. Tytöt kertovat fyysisestä koskettelusta, ehdottelusta ja painostamisesta, seksuaalisuuteen ja sukupuoleen kohdistuvasta ei-toivotusta huomiosta sekä sukupuolistuneesta eriarvoistamisesta. Häirinnän negatiivisten vaikutusten vuoksi sukupuolten välisten kaverisuhteiden muodostaminen on lapsille haastavaa.