”Lapsen luonnekin on vahvuus” : luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia luonteenvahvuuksista ja niiden roolista peruskouluopetuksessa
Heikkinen, Janita (2019-05-23)
Heikkinen, Janita
J. Heikkinen
23.05.2019
© 2019 Janita Heikkinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905252147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905252147
Tiivistelmä
Viime vuosina luonteenvahvuuksien rooli opetuksessa on noussut keskusteluun esimerkiksi vahvuusopetuksen myötä. Tässä tutkimuksessa keskityttiin juuri luonteenvahvuuden käsitteeseen ja luonteenvahvuuksien rooliin perusopetuksessa. Viitekehyksessä käsiteltiin positiivisen psykologian ja pedagogiikan tutkimuksia, luonteenvahvuuksien VIA-luokitusta sekä luonteenvahvuuksien yhteyksiä valtakunnalliseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan (Opetushallitus 2014a). Tutkimuksessa tutkittiin neljän luokanopettajaopiskelijan näkemyksiä luonteenvahvuuden määritelmästä ja heidän peruskouluaikaisia kokemuksiaan luonteenvahvuuksiensa huomioimisesta. Lisäksi tutkittiin, millaisen roolin he antavat luonteenvahvuuksille omassa opetuksessaan ja millaisia mahdollisia vaikutuksia luonteenvahvuuksilla on heidän mukaansa tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka päämetodi oli teemahaastattelu. Tutkimuksessa oli piirteitä tapaustutkimuksesta ja narratiivisesta tutkimuksesta. Aineisto koostui neljästä yksilöhaastattelusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Lisäksi analysoinnissa käytettiin soveltuvin osin temaattista analyysiä, jolla hyödynnettiin aineiston kerronnallisuutta ja muodostettiin tyyppikertomus.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että luokanopettajaopiskelijat määrittelevät luonteenvahvuuden synnynnäiseksi, yksilölliseksi ja positiiviseksi luonteenpiirteeksi, jota voi mahdollisesti kehittää. Ympäristön palaute nähtiin vaikuttavan luonteenvahvuuteen voimakkaasti. Luokanopettajaopiskelijat liittivät luonteenvahvuudet valtakunnalliseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan, vaikkei niitä mainita siellä nimeltä. Heidän omia luonteenvahvuuksiaan ei juurikaan huomioitu peruskoulussa, mutta omassa opetuksessaan he tahtoisivat niitä huomioida eri tavoin, mikä näkyy esimerkiksi heidän opetustavoitteissaan. Luokanopettajopiskelijoiden mielestä luonteenvahvuuksilla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia yksilön käytökseen. Niiden nähtiin myös vaikuttavan oppilaiden työelämään tulevaisuudessa ja opettajilla nähtiin olevan yhteiskunnallinen kasvatustehtävä liittyen luonteenvahvuuksiin. Myös yhteiskunnan ja eri ryhmien luonteenvahvuuksien erilaiset painotukset nousivat tutkimustuloksissa esiin.
Tutkimus toteutettiin huomioiden huolellisesti tutkimukseen liittyviä luotettavuus- ja eettisyysseikkoja. Tavoitteena oli tuoda vapaaehtoisten haastateltavien ääni kuuluviin ja säilyttää heidän anonymiteettinsä. Tutkimustulokset antavat lisätietoa aiheesta, mutta eivät ole yleistettävissä. Lisätutkimuksia voitaisiin tehdä luokanopettajaopiskelijoiden luonteenvahvuuksille antamista opetusrooleista ja niiden mahdollisista muutoksista siirryttäessä työelämään. Lisäksi tarvitaan lisätutkimusta luonteenvahvuuksien epätasapainosta koululuokassa ja opettajan keinoista puuttua tähän. Olisi hyvä myös tutkia luonteenvahvuuksien painotuseroja luokassa muodostuneissa oppilasryhmissä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka päämetodi oli teemahaastattelu. Tutkimuksessa oli piirteitä tapaustutkimuksesta ja narratiivisesta tutkimuksesta. Aineisto koostui neljästä yksilöhaastattelusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Lisäksi analysoinnissa käytettiin soveltuvin osin temaattista analyysiä, jolla hyödynnettiin aineiston kerronnallisuutta ja muodostettiin tyyppikertomus.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että luokanopettajaopiskelijat määrittelevät luonteenvahvuuden synnynnäiseksi, yksilölliseksi ja positiiviseksi luonteenpiirteeksi, jota voi mahdollisesti kehittää. Ympäristön palaute nähtiin vaikuttavan luonteenvahvuuteen voimakkaasti. Luokanopettajaopiskelijat liittivät luonteenvahvuudet valtakunnalliseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan, vaikkei niitä mainita siellä nimeltä. Heidän omia luonteenvahvuuksiaan ei juurikaan huomioitu peruskoulussa, mutta omassa opetuksessaan he tahtoisivat niitä huomioida eri tavoin, mikä näkyy esimerkiksi heidän opetustavoitteissaan. Luokanopettajopiskelijoiden mielestä luonteenvahvuuksilla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia yksilön käytökseen. Niiden nähtiin myös vaikuttavan oppilaiden työelämään tulevaisuudessa ja opettajilla nähtiin olevan yhteiskunnallinen kasvatustehtävä liittyen luonteenvahvuuksiin. Myös yhteiskunnan ja eri ryhmien luonteenvahvuuksien erilaiset painotukset nousivat tutkimustuloksissa esiin.
Tutkimus toteutettiin huomioiden huolellisesti tutkimukseen liittyviä luotettavuus- ja eettisyysseikkoja. Tavoitteena oli tuoda vapaaehtoisten haastateltavien ääni kuuluviin ja säilyttää heidän anonymiteettinsä. Tutkimustulokset antavat lisätietoa aiheesta, mutta eivät ole yleistettävissä. Lisätutkimuksia voitaisiin tehdä luokanopettajaopiskelijoiden luonteenvahvuuksille antamista opetusrooleista ja niiden mahdollisista muutoksista siirryttäessä työelämään. Lisäksi tarvitaan lisätutkimusta luonteenvahvuuksien epätasapainosta koululuokassa ja opettajan keinoista puuttua tähän. Olisi hyvä myös tutkia luonteenvahvuuksien painotuseroja luokassa muodostuneissa oppilasryhmissä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]