University of Oulu

Vesistöpadot Suomessa

Saved in:
Author: Alanko, Aleksi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Technology, Environmental Engineering
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 4.8 MB)
Pages: 40
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905282164
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Alanko, 2019
Publish Date: 2019-06-04
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tutkia Suomen vesistöpatojen laatua ja määrää sekä vesistöpatojen jakautumista Suomen alueelle maantieteellisesti. Työn tavoittena on myös etsiä merkittävimmät vesistöpatoihin liittyvät lainkohdat ja esittää tyypillisimmät Suomessa käytettävät patorakenteet. Lisäksi työn tavoitteena on selvittää vesistöpatojen hyödyt ja niistä aiheutuvat negatiiviset vaikutukset. Työ tehtiin kirjallisuusselvityksenä.

Vesistöpatojen rakentaminen, käyttö ja kunnossapito ovat tarkoin lakien säätelemiä toimenpiteitä. Kaikki patoihin liittyvä lainsäädäntö on luotu, jotta voidaan taata turvallinen patotoiminta ja minimoida ympäristölle aiheutuva haitta. Lainsäädäntö luokittelee padot vaarallisuuden perusteella kolmeen ryhmään. Onnettomuustilanteessa hengenvaaralliset padot ja pääsääntöisesti suurimmat kuuluvat 1-luokkaan, onnettomuustilanteessa terveydelle vaaralliset ja hieman pienemmät padot 2-luokkaan sekä kaikista vaarattomimmat luokittelujärjestelmään kuuluvat padot 3-luokkaan.

Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 325 vesistöpatoa. Suurin osa näistä luokitelluista padoista kuului 2-luokkaan. Vesistöpatojen jakautuminen Suomessa on maantieteellisesti epätasaista. Padot esiintyvät tyypillisesti virtaavan veden läheisyydessä. Tästä johtuen suurin osa vesistöpadoista sijoittuu Pohjois-Suomeen sekä rannikon läheisyyteen. Yleisin Suomessa käytetty patotyyppi on maapato ja sen erilaiset variaatiot, mutta etenkin vesivoiman yhteydessä myös betonipadot ovat yleisiä.

Patojen rakentamisesta seuraa useimmiten sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Jotta padolle saadaan rakennuslupa, täytyy sen tuoda merkittävää hyötyä ihmisille tai ympäristölle. Yleensä pato joko suojaa tulvalta tai tuottaa energiaa. Huonoina puolina patoamisesta seuraa luonnon biodiversiteetin kärsiminen, elinalueiden menetys ja esimerkiksi kalojen vapaan liikkumisen häviäminen padon estäessä kulkemisen. Vesistöpatojen olemassaolo jakaa vahvasti mielipiteitä riippuen hyvin pitkälti siitä, minkälaisia arvoja pitää tärkeinä.

River dams in Finland

Abstract

This bachelor’s thesis examines the quality and amount of river dams in Finland and to research the geographic distribution of river dams in Finland. The aim of the thesis is also to find the most important sections of the law related to river dams and to present the most typical dam structures used in Finland. In addition, this study find out the benefits and the negative effects of river dams. The research was done as a literature review.

The construction, use and maintenance of river dams are strictly prescribed by law. All dams legislation has been created to ensure safe dam operations and minimize environmental damage. Legislation classifies dams into three groups based on their hazardousness. In the accident situation, life-threatening dams and, as a rule, the largest ones, belong into category 1, hazardous to health in the accident situation and slightly smaller dams in category 2, and all the most harmless dams in category 3.

At the end of 2018, there were 325 classified river dams in Finland. Most of these dams belonged to category 2. The distribution of river dams in Finland is geographically uneven. Typically, dams appear in the vicinity of flowing water, so the uneven distribution can be explained by the location of the flowing rivers, which are located mostly in the north and the coast. The most common type of dam used in Finland is made of soil, but especially in hydropower cases, concrete dams are also common.

Usually, both good and bad effects are involved in the construction of dams. In order to get a building permit for a dam, it must bring significant benefits to people or the environment. In general, the dam therefore produces either protection from flooding or energy. The disadvantages of damming are the loss of biodiversity, the loss of residential land, and the loss of free movement (eg. fish) in the water. The existence of river dams strongly divides opinions, depending largely on what values are considered important.

see all

Subjects:
Copyright information: © Aleksi Alanko, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.